Tuloskeskus

Vahva rahavirta koronavuoden kohokohta – mahdollistaa osingon kasvun

1.10.–31.12.2020

  • Liikevaihto: 579,3 (589,0) milj. euroa, laskua 1,7 prosenttia, 1,0 prosenttia paikallisvaluutoissa. Orgaaninen kasvu oli -5,6 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 4,4 prosenttia, 5,3 prosenttia paikallisvaluutoissa.
  • Oikaistu EBITA: 22,5 (33,7) milj. euroa, eli 3,9 (5,7) prosenttia liikevaihdosta.
  • EBITA: 6,3 (22,5) milj. euroa, eli 1,1 (3,8) prosenttia liikevaihdosta, mihin vaikuttivat uudelleenjärjestelyt ja alaskirjaukset viimeisestä jäljellä olevasta riskiprojektista.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 81,3 (80,6) milj. euroa. Rahavarat 149,3 (93,6) milj. euroa vuoden lopussa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: -0,03 (0,11) euroa osakkeelta, mihin vaikutti myös korkea efektiivinen veroaste (koronan ja uudelleenjärjestelyjen vaikutus).

 

1.1.–31.12.2020

  • Tilauskanta: 1 609,1 (1 670,5) milj. euroa, laskua 3,7 prosenttia. Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,7 prosenttia.
  • Liikevaihto: 2 154,9 (2 123,2) milj. euroa, kasvua 1,5 prosenttia, 2,8 prosenttia paikallisvaluutoissa. Orgaaninen kasvu oli -4,1 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia, 8,7 prosenttia paikallisvaluutoissa.
  • Oikaistu käyttökate: 116,5 (120,4) milj. euroa, eli 5,4 (5,7) prosenttia liikevaihdosta.
  • Oikaistu EBITA: 60,6 (67,2) milj. euroa, eli 2,8 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.
  • EBITA: 42,4(49,8) milj. euroa, eli 2,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 157,6 (143,7) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: 0,05 (0,14) euroa osakkeelta.
  • Nettovelat/Käyttökate*: -0,2x (1,4x).
  • Hallituksen osingonjakoehdotus 24.3.2021 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle: 0,10 euroa osakkeelta sekä 0,10 euroa ylimääräistä osinkoa osakkeelta, yhteensä 0,20 euroa osakkeelta tiikaudelta 2020.
  • Osinkoa ei makseta tilikaudelta 2019 vuoden 2020 yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella.

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

“Caverionin oikaistu EBITA parani neljännellä vuosineljänneksellä vuoden aikaisempiin neljänneksiin verrattuna. Vaikka koronapandemian toinen aalto vaikutti tulokseemme, olen tyytyväinen kriisinjohtokykyymme. Olemme jatkaneet digitaalisten, älykkäiden teknologioiden ja kestävän kehityksen mukaisten tarjoomiemme kehittämistä kaikissa divisioonissamme. Samalla olemme jatkaneet suorituksen johtamisen käytäntöjen juurruttamista koko konsernissa, mikä lisää kilpailukykyämme edelleen. Kasvun alkaessa kriisin päätyttyä olemme kunnossa ja hyvässä asemassa vastataksemme uuteen asiakaskysyntään. Neljännellä vuosineljänneksellä keskityimme marraskuun alussa julkistettujen sopeutus- ja tehostamistoimenpiteidemme toteuttamiseen. Niistä syntyvät säästöt ovat vähintään 25 milj. euroa vuonna 2021.

Tilauskantamme laski 3,7 prosenttia 1 609,1 (1 670,5) milj. euroon neljännellä vuosineljänneksellä. Palveluiden tilauskanta kasvoi, kun taas Projekteihin taantuma vaikutti heikentävästi. Vanhojen, vuonna 2016 tai sitä ennen aloitettujen projektien osuus oli ainoastaan 1,4 prosenttia Projektien tilauskannasta vuoden lopussa. Taloudellinen ympäristö vaikutti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Projektiliiketoiminnan liikevaihtoon vaikuttivat myös jatkuva valikoiva lähestymistapamme projekteissa ja suurten projektien liiketoimintamme lopettaminen Tanskassa. Neljännen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 579,3 (589,0) milj. euroa, laskua 1,7 prosenttia tai 1,0 prosenttia paikallisvaluutoissa. Paikallisissa valuutoissa mitattuna Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia, kun taas Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laski 11,1 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Palvelut-liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65,3 (61,5) prosenttia.

Oikaistu EBITA:mme oli 22,5 (33,7) milj. euroa eli 3,9 (5,7) prosenttia liikevaihdosta neljännellä vuosineljänneksellä. Vaikka Palveluiden kysyntäympäristö säilyi melko vakaana, korona vaikutti lisätöihimme. Aikaisemmin lykätyillä teollisilla seisokeilla oli myönteinen vaikutus Teollisuuden divisioonaan. Projekteissa pandemia vaikutti edelleen jossain määrin tuottavuuteemme. Vuosineljänneksellä loppuun saatetut uudelleenjärjestelyt vaikuttivat myös tuottavuuteen. EBITA oli 6,3 (22,5) milj. euroa eli 1,1 (3,8) prosenttia liikevaihdosta. EBITA:an vaikuttivat 7,7 milj. euron kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut ja yhteensä 7,7 milj. euron alaskirjaukset viimeisestä jäljellä olevasta riskiprojektista Saksassa. Verrattuna aikaisempaan ennusteeseemme projektin päättymisestä vuoden 2020 lopussa, kyseinen projekti odotetaan nyt saatettavan loppuun vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä. Toteutus on viivästynyt koronan ja muiden Caverionista riippumattomien syiden vuoksi. Taantuman projektiennusteisiin aiheuttamien mahdollisten negatiivisten vaikutusten vuoksi arvioimme vuoden päättyessä myös yleisellä tasolla kriittisesti Projektit-liiketoimintamme riskejä. Projektit-liiketoiminnan katepoikkeamamme ovat viime vuosina selvästi pienentyneet joka vuonna projektin aloitusvuodella mitattuna. Projektien riskitasomme on matalampi jatkoa ajatellen projektien johtamiseen, toteutukseen ja taloudelliseen ohjaukseen tekemiemme useiden parannusten seurauksena.

Rahavirtamme oli jälleen vahva, mikä on edelleen vuoden kohokohta. Operatiivinen rahavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja parani 81,3 (80,6) milj. euroon neljännellä vuosineljänneksellä, vaikka siihen vaikutti negatiivisesti koronan takia aikaisemmin lykättyjen, yhteensä 6,8 milj. euron viranomaismaksujen maksu. Likviditeettiasemamme on säilynyt vahvana ja velkaantuneisuutemme on ennätyksellisen matalalla tasolla. Kaikki tämä mahdollistaa kasvaneen osingonjakoehdotuksen vuodelta 2020 aikaisempiin vuosiin verrattuna. Korollinen nettovelkamme oli 118,6 (168,4) milj. euroa tai -10,6 (31,5) milj. euroa ilman vuokrasopimusvelkoja neljännen vuosineljänneksen lopussa. Nettovelat/Käyttökate-suhdeluku oli -0,2x (1,4x). Rahavaramme olivat 149,3 (93,6) milj. euroa. Teimme yhden pienen yritysoston Itävallassa vuoden 2021 alussa ja etsimme aktiivisesti lisää yritysostokohteita.

Caverion julkisti vastuullisuustavoitteensa vuosineljänneksen aikana. Caverionin liiketoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista. Tavoitteenamme on luoda ratkaisuillamme kestävää vaikutusta siten, että positiivinen hiilikädenjälkemme on 10 kertaa suurempi kuin oma hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä. Jatkossa pyrimme aktiivisesti tekemään mahdollistamamme vastuullisuusvaikutukset näkyviksi ja mitattaviksi asiakkaillemme läpi tarjoomamme.

Vuosi 2020 oli erittäin haastava työntekijöillemme. Olemme keskittyneet työntekijöiden työturvallisuuteen koko vuoden ja tiimimme ovat väsymättä taistelleet virusta vastaan ja noudattaneet kaikkia tarvittavia toimenpiteitä päivittäisessä työssään. Onneksi kaikki Covid 19 -tautiin sairastuneet työntekijämme ovat toistaiseksi toipuneet. Henkilöstömme on osoittanut erittäin vahvaa suoriutumista, ja haluan vilpittömästi kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän merkittävästä panoksestaan tämän poikkeuksellisen vuoden aikana.

Vuotta 2021 ajatellen tavoitteenamme on edelleen nousta vahvempana yhtiönä tästä kriisistä kuin sen alkaessa Odotamme taloudellisen ympäristön olevan edelleen haastava erityisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vuoden toinen vuosipuolisko näyttää lupaavammalta. Odotamme, että merkittävä määrä valtio- ja EU-tason tukipaketeista suunnataan kestävää kehitystä tukeviin investointeihin, jotka mahdollistavat älykkäät rakennukset ja kaupungit. Vaikka yleiset näkymämme tälle vuodelle ovat myönteiset ja odotamme parantavamme suoritustamme, Caverion antaa tulosohjeistuksen vuodelle 2021 vasta, kun pandemian Caverionin toimintaympäristölle ja liiketoiminnalle aiheuttama epävarmuus on vähentynyt. Oikaistun EBITA-prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteemme yli 5,5 prosenttia (julkistettu marraskuussa 2019) on voimassa ja näemme hyviä mahdollisuuksia parantaa sitä edelleen tulevaisuudessa.”

Koronapandemian puhkeamisella oli merkittävä vaikutus toimintaympäristöön vuonna 2020. Yleinen markkina- ja kysyntätilanne alkoi heikentyä maaliskuun puolivälissä. Tämän jälkeen Caverionin työvoiman poissaolojen määrä kasvoi ja työmailla oli enemmän viiveitä ja sulkemisia erityisesti huhti-toukokuussa. Useimmat Caverionin toimintamaista olivat myös suljettuja toisen vuosineljänneksen alkupuolella, jonka jälkeen hallitusten asettamat rajoitukset ja vaikutukset Caverionin liiketoimintaan alkoivat selvästi vähentyä kesäkuussa. Kolmannen vuosineljänneksen alussa koronapandemia oli hyvin hallinnassa useimmissa Caverionin toimintamaissa, minkä jälkeen koronan toinen aalto tuli enemmän näkyville kolmannen vuosineljänneksen lopulla, mikä jälleen lisäsi riskitasoa. Neljännellä vuosineljänneksellä tilanne oli vakaampi toiseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta koronapandemia vaikutti toimintoihin kolmatta vuosineljännestä enemmän. Tämä näkyi erityisesti Projektit-liiketoiminnassa, kun taas Palvelut-liiketoiminta säilyi vakaampana. Positiivista oli, ettei Caverion kokenut merkittäviä rajoitteita hankintaketjuissaan vuoden aikana.

Minimoidakseen pandemian negatiiviset taloudelliset vaikutukset liiketoimintaansa Caverion toteutti kulusäästötoimenpiteitä ja sopeutti resurssejaan. Useimmissa toimintamaissa tärkeinä joustokeinoina olivat lomautusten käyttö sekä alihankinnan vähentäminen. Caverion toteutti lisäksi viimeisellä vuosineljänneksellä toimintojensa ennakoivaa tehostamista ja sopeuttamista pitkittyneen koronakriisin ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman vuoksi. Nämä toimenpiteet käsittivät henkilöstövähennyksiä, uudelleenorganisoitumista ja toimintamallien kehittämistä. Koronapandemian seurauksena lisääntyneen markkinatilanteen epävarmuuden vuoksi Caverionin toimitusjohtaja ja ylin johto päättivät vapaaehtoisesti alentaa omaa palkkaustaan vuodelta 2020 keväällä 2020.

Palvelut

Koronapandemian ensimmäisen aallon vaikutukset olivat enemmän näkyvillä maaliskuun puolivälin ja toukokuun lopun välillä, jolloin oli rajoituksia työmaille pääsyssä ja vähemmän pienempiä lisätöitä, mikä vaikutti liikevaihtoa ja kannattavuutta heikentävästi. Hallitusten asettamat rajoitukset ja vaikutukset Caverionin liiketoimintaan alkoivat selvästi vähentyä kesäkuussa. Kolmannen vuosineljänneksen alussa koronapandemia oli hyvin hallinnassa useimmissa Caverionin toimintamaissa, minkä jälkeen koronan toinen aalto tuli enemmän näkyville kolmannen vuosineljänneksen lopulla. Neljännellä vuosineljänneksellä tilanne oli kuitenkin melko vakaa ja kolmanteen vuosineljännekseen verrattavissa. Teollisuuden divisioonassa koronatilanne lykkäsi edelleen joitakin vuosittaisia seisokkeja Suomessa vuoteen 2021 asti neljännellä vuosineljänneksellä lisääntyneestä aktiviteetista huolimatta. Palveluiden yleinen hinnoitteluympäristö kiristyi jonkin verran toisesta vuosineljänneksestä lähtien.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut.

Projektit

Koronapandemian ensimmäisen aallon vaikutukset olivat enemmän näkyvillä maaliskuun puolivälin ja toukokuun lopun välillä. Työvoiman poissaolojen määrä kasvoi ja työmailla oli enemmän viiveitä ja sulkemisia. Aikaisempi tilauskanta tuki kuitenkin Projektit-liiketoiminnan liikevaihtoa toisella vuosineljänneksellä.

Kolmannen vuosineljänneksen alussa koronapandemia oli hyvin hallinnassa useimmissa Caverionin toimintamaissa, minkä jälkeen koronan toinen aalto tuli enemmän näkyville kolmannen vuosineljänneksen lopulla. Projekteissa liiketoiminnan aktiivisuus väheni edelleen jonkin verran neljännellä vuosineljänneksellä.

Koronapandemia vaikutti negatiivisesti uusien rakennusprojektien kysyntään, kuitenkin vähemmän korjausrakentamiseen. Hinnoitteluympäristö kiristyi yleisesti Projekteissa toisesta vuosineljänneksestä lähtien. Tukipaketit eivät vielä vaikuttaneet yleiseen kysyntään vuonna 2020.

Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät

Caverion odottaa, että talousympäristö on edelleen haastava erityisesti vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja että tämä vaikuttaa negatiivisesti yleiseen kysyntään ja hinnoitteluun. Markkinakysynnän odotetaan vähitellen lisääntyvät vuoden toisesta vuosipuoliskosta alkaen. Tässä perusskenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja että vuonna 2021 ei ilmene olennaisia, ennakoimattomia negatiivisia yllätyksiä.

On useita eri skenaarioita siitä, kuinka syvä ja pitkä taantuma tulee olemaan ja kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan. Tästä huolimatta suuri osa Caverionin palveluista on erittäin tärkeitä kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta. Tämä käsittää energia- ja liikenneinfrastruktuurin, sairaaloiden, lääketehtaiden, ruokateollisuuden, kaupan ja logistiikan sekä julkisen sektorin käyttämien toimitilojen ja palveluiden jatkuvan toimivuuden varmistamisen. Merkittävä osa näistä palveluista on suoritettava myös taantuman aikana.

Vallitseva raha- ja finanssipolitiikka tukee selvästi talouden elpymistä vuonna 2021. Kansallisten hallitusten ja EU:n antamien talouden tukipakettien odotetaan esimerkiksi lisäävän investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja erilaisiin vastuullisiin hankkeisiin Caverionin toiminta-alueella. EU:n tukipakettien pääteemoina ovat vihreä kasvu ja digitalisaatio. EU:n jäsenvaltioiden tulee valmistella ja esittää omat kansalliset suunnitelmansa keväällä 2021. Caverion olettaa näiden kansallisten ja EU:n ohjelmien lisäävän kysyntää myös Caverionin toiminta-alueilla vuoden 2021 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille ja niiden uskotaan lisäävän Caverionin tarjoomien kysyntää jatkossa. Lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset, lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen säilyvät vahvoina ja niiden odotetaan luovan edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina. Erityisesti kestävän kehityksen trendin odotetaan jatkuvan vahvana. Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Caverion on panostanut paljon tarjoomansa ja ratkaisuidensa kehittämiseen vastatakseen tähän kysyntään.

EU:n hyväksymän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on säädettävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että missä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, ei-asuinrakennuksiin, joiden lämmitysjärjestelmien tai yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho ylittää 290 kW, on asennettava rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät vuoteen 2025 mennessä. Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien tulee voida (a) jatkuvasti seurata, tallentaa ja analysoida energiankäyttöä sekä mahdollistaa sen muokkausta; (b) vertailla rakennuksen energiatehokkuutta, havaita tehokkuuden laskua taloteknisissä järjestelmissä, ja tuoda kiinteistöstä tai teknisestä huollosta vastaavan henkilön tietoon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta; sekä (c) mahdollistaa kommunikaatio taloteknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden välillä.

Lähes nollatason tai tarvittavan hyvin matalan energiamäärän tulisi erittäin merkittäviltä osin olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Koska energiatehokkuusdirektiivissä ei määritellä konkreettisia numeerisia raja-arvoja tai vaihteluvälejä, jättävät vaatimukset tilaa tulkinnoille ja antavat EU:n jäsenvaltioille vapauden tehdä omia joustavia määritelmiään lähes nollaenergiarakennuksille huomioiden maakohtaiset ilmasto-olosuhteet, ensisijaiset energianlähteet, kunnianhimon tason, laskentamenetelmät ja rakennusperinteet. Useissa Caverionin maissa on jo hyväksytty energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä kansallinen lainsäädäntö, esimerkiksi Suomessa ja Saksassa vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä.

 

Palvelut

Vaikka koronakriisi ja taloudellinen taantuma ovat vaikuttaneet heikentävästi Palveluiden kysyntäympäristöön, erityisesti lisäpalveluissa ja palveluiden miniprojekteissa, taloudellisen elpymisen odotetaan kääntävän Palvelut jälleen kasvuun. Caverionin Palvelut-liiketoiminta on yleisesti ottaen luonteeltaan vakaampaa ja suhdanteista riippumattomampaa kuin Projektit-liiketoiminta. Tukipakettien odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään Palvelut-liiketoiminnassa.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta. Caverionin erityisenä painopisteenä jo useiden vuosien ajan on ollut niin sanotut talotekniikan älykkäät teknologiat sekä digitaalisten ratkaisuiden kehitys, joiden molempien uskotaan kasvavan peruspalveluita keskimääräistä nopeammin ja jotka mahdollistavat datalähtöistä toimintaa sekä toistuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Jäähdytysliiketoiminnassa on esimerkiksi meneillään tekninen muutos ympäristölle haitallisten F-kaasujen käyttämisestä kohti CO2-pohjaisia kylmäteknisiä järjestelmiä, mikä lisää päivitysten ja modernisointien tarvetta. Kestävän kehityksen trendi lisää myös rakennusautomaatioon liittyvien päivitysten kysyntää.

Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palveluiden ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia ylläpidon, kunnossapidon sekä teknisen kiinteistöhuollon ulkoistuksissa.

Projektit

Koronakriisin ja taloudellisen taantuman odotetaan yleisesti vaikuttavan heikentävästi Projektien kysyntäympäristöön. Lyhyellä aikavälillä uusien rakennusprojektien kysynnän odotetaan edelleen laskevan, mutta toisaalta korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti suuremmissa kaupungeissa. Liike- ja toimistorakentaminen kärsii edelleen epävarmuudesta. Projektit-liiketoiminnan jälkisyklisen luonteen vuoksi jopa talousympäristön elvyttyä kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin Projektit-liiketoiminta kääntyy jälleen kasvuun. Tukipakettien odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään myös Projektit-liiketoiminnassa.

Trendien näkökulmasta katsottuna digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit tukevat kysyntää myös Projekteissa, sillä Caverionin tavoitteena on tarjota pitkäaikaisia ratkaisuja, joilla kytketään Projektit ja Palvelut toisiinsa yhteen. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö ohjaavat edelleen trendeinä kysyntää tulevina vuosina.

Caverion antaa tulosohjeistuksen vuodelle 2021 heti kun pandemian Caverionin toimintaympäristölle ja liiketoiminnalle aiheuttama epävarmuuden taso on vähentynyt.

  • Konsernin joulukuun lopun tilauskanta laski 3,7 prosenttia 1 609,1 milj. euroon edellisvuoden joulukuun lopusta (1 670,5 milj. euroa).

  • Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta laski 3,5 prosenttia.

  • Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kun taas Projektien tilauskanta laski 8,8 prosenttia.

  • Vuoden toisella vuosipuoliskolla koronan vaikutukset näkyivät enemmän Projektien tilauskannassa.

  • Korona vaikutti vuoden aikana vähemmän Palvelut-liiketoiminnan tilauskantaan.

 

Vahva rahoitusasema

Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 31.12.2020. Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 149,3 (93,6) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 138,7 (125,0) milj. euroa joulukuun lopussa, ja keskikorko 2,7 (3,0) prosenttia. Noin 46 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 54 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 129,2 (136,9) milj. euroa joulukuun 2020 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 267,9 (261,9) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli -10,6 (31,5) milj. euroa joulukuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 118,6 (168,4) milj. euroa. Velkaantumisaste oli 60,4 (73,6) prosenttia ja omavaraisuusaste 18,9 (21,5) prosenttia joulukuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut -5,4 (13,7) prosenttia ja omavaraisuusaste 21,5 (24,6) prosenttia.

Caverion nosti 29.4.2020 viisivuotisen 15 milj. euron TyEL-työeläkelainan.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Aikaisemmin ulkona ollut 66,06 miljoonan euron 2017 hybridilaina lunastettiin 16.6.2020 täysimääräisesti sen ehtojen mukaisesti.

Vakuudettomaan luottolimiittiin (100 milj. euroa) ja pankkilainaan (50 milj. euroa) liittyvä pidennysmahdollisuus hyödynnettiin kesäkuussa ja niiden erääntyminen siirtyi vuodesta 2022 helmikuuhun 2023.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Joulukuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,2x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja.

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 157,6 (143,7) milj. euroon tammi-joulukuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 158,5 (139,5) prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta parani 137,3 (74,0) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 127,8 (64,5) milj. euroa.

Loka-joulukuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 81,3 (80,6) milj. euroa. Rahavirtaan vaikutti negatiivisesti koronan takia aikaisemmin lykättyjen, yhteensä 6,8 milj. euron viranomaismaksujen maksu neljännellä vuosineljänneksellä. Loput lykätyistä viranomaismaksuista (yhteensä 3,3 milj. euroa) maksetaan vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Konsernin vapaa kassavirta oli 76,9 (24,4) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 74,2 (21,4) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma parani -160,4 (-100,9) milj. euroon joulukuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi edellisvuoteen verrattuna hyvin kaikissa divisioonissa Teollisuuden divisioonaa lukuun ottamatta. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 506,5 (527,2) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 30,2 (32,6) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 252,2 (216,2) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat 273,3 (269,2) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 188,0 (194,1) milj. euroon.

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia puolivuosikatsauksessa 2020 raportoituun verrattuna. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa.

Koronapandemian ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman vaikutukset Caverioniin sekä toimenpiteet, joita yhtiö on suorittanut, on esitetty erillisenä yhteenvetona tämän kappaleen jälkeen ja kuvattu aikaisemmin raportissa kappaleissa ”Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät” ja ”Toimintaympäristö vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä ja vuonna 2020”.

KORONAPANDEMIAN JA SITÄ SEURANNEEN TALOUDELLISEN TAANTUMAN VAIKUTUS CAVERIONIIN

Koronapandemian ensimmäinen aalto ja sitä seurannut taloudellinen taantuma vaikuttivat Caverionin liiketoimintaan negatiivisesti vuonna 2020. Toisen vuosineljänneksen suurten vaikutusten jälkeen vaikutus heikentyi ja oli kolmannen vuosineljänneksen aikana rajoitetumpi, kunnes taas lisääntyi jonkin verran neljännellä vuosineljänneksellä.

Koronaviruksen toinen aalto näkyi vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä, mikä jälleen lisää riskitasoa. Koronan toinen aalto johti uusiin sulkutoimenpiteisiin myös Caverionin toimintamaissa ja lisäsi jonkin verran negatiivisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Caverionin liiketoiminta on altistunut useille riskeille koronaan ja taloudelliseen taantumaan liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden päätökset keskeyttää tai peruuttaa voimassaolevia sopimuksia, uusien palveluiden kysynnän puute, työntekijöiden tai alihankkijoiden henkilöstön poissaolot, asiakkaiden tai viranomaisten päätökset sulkea työmaita ja muita toimitiloja, asiakkaiden maksusuoritusten laiminlyömiset ja rahoituksen puute tai heikko saatavuus.

Sen välittömien vaikutusten lisäksi koronapandemia on myös johtanut maailmanlaajuiseen taantumaan, joka voi vaikuttaa useilla alueilla negatiivisesti yleiseen kysyntään ja hinnoitteluympäristöön myös Caverionin osalta. Kuitenkin olennainen osa Caverionin palveluista on luonteeltaan sellaista, että asiakkaat tarvitsevat näitä palveluita myös taantuman aikana.

On edelleen epäselvää, kuinka pitkään koronapandemia tulee kestämään sekä kuinka syvä ja pitkä sitä seurannut taantuma tulee olemaan ja kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Koronavirusta vastaan tehtävien laajamittaisten rokotusten odotetaan parantavan yleistä riskitilannetta jatkossa. Caverion arvioi, että koronapandemia vaikuttaa edelleen negatiivisesti vuoden 2021 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, minkä jälkeen toimintaympäristön odotetaan parantuvan.