Tuloskeskus

Selvä parannus kannattavuudessa – myönteinen alku vuodelle 2021

1.1.–31.3.2021

  • Tilauskanta: 1 626,7 (1 768,3) milj. euroa, laskua 8,0 prosenttia. Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,7 prosenttia.
  • Liikevaihto: 515,3 (541,6) milj. euroa, laskua 4,9 prosenttia, 6,0 prosenttia paikallisvaluutoissa. Orgaaninen kasvu oli -5,4 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto laski 1,8 prosenttia, 3,1 prosenttia paikallisvaluutoissa.
  • Oikaistu käyttökate: 29,4 (26,3) milj. euroa, eli 5,7 (4,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Oikaistu EBITA: 16,4 (12,1) milj. euroa, eli 3,2 (2,2) prosenttia liikevaihdosta, kasvua 35,1 prosenttia.
  • EBITA: 15,1 (10,0) milj. euroa, eli 2,9 (1,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 40,6 (56,1) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: 0,05 (0,01) euroa osakkeelta.
  • Nettovelat/Käyttökate*: -0,5x (1,1x).

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

“Olen tyytyväinen siihen, että suorituksemme parantuminen jatkui vahvana vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä. Vuosineljänneksen uudenlainen kohokohta oli, että liikevaihtomme kasvoi selvästi Palvelut-liiketoiminnan vahvan orgaanisen kasvun ohjaamana. Koronapandemian vaikutukset alkoivat vähitellen heikentyä vuosineljänneksen aikana. Tästä huolimatta olemme edelleen hieman varovaisia pandemian suhteen, sillä arvaamattomia virusmuunnoksia ja uusia pandemian aaltoja voi edelleen ilmetä. Kannattavuutemme parani merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, liikevaihdon kasvun sekä aikaisemmin toteutettujen tehokkuus- ja tuottavuusparannustemme avustamina. Kuten ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kannattavuuden kasvu oli peräisin sekä Palvelut- että Projektit-liiketoiminnasta.

Tilauskantamme kasvoi 2,8 prosenttia 1 789,0 (1 739,7) milj. euroon viime vuoteen verrattuna ja 10,0 prosenttia ensimmäiseen vuosineljänneksen loppuun verrattuna (1 626,7 milj. euroa). Tilauskanta kasvoi edelleen erityisesti Palveluissa, kasvua 10,7 prosenttia. Toisen vuosineljänneksen liikevaihtomme kasvoi 545,1 (518,5) milj. euroon, kasvua 5,1 prosenttia tai 2,6 prosenttia paikallisvaluutoissa. Paikallisissa valuutoissa mitattuna Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia ja Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laski 4,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Konsernin orgaaninen kasvu oli 3,3 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Palvelut-liiketoiminnan orgaaninen kasvu oli niinkin korkea kuin 8,0 prosenttia. Viime vuosina nähty liiketoimintajakauman muutos jatkui; Palvelut-liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65,1 (62,6) prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Suorituksen parantuminen toisella vuosineljänneksellä vastaa suunnitelmiamme. Toisen vuosineljänneksen oikaistu EBITA:mme parani 19,7 (4,8) milj. euroon eli 3,6 (0,9) prosenttiin liikevaihdosta. EBITA oli 18,0 (8,4) milj. euroa eli 3,3 (1,6) prosenttia liikevaihdosta. Molemmat liiketoimintayksiköt paransivat kannattavuuttaan. Olen erityisen tyytyväinen viimeaikaiseen edistymiseen Teollisuuden, Saksan, Norjan ja Ruotsin divisioonissa. Palveluiden myönteinen kehitys jatkui ja suoritus oli vahvalla tasolla. Näimme edelleen lisääntynyttä kysyntää elinkaaritarjoomaamme kohtaan asiakkaiden kestävää kehitystä edistävien palvelujen osalta. Projekteissa markkinakysyntä pysyi edelleen matalammalla tasolla, vaikka markkinan tasaantumisesta oli selviä merkkejä vuosineljänneksen loppua kohden. Olemme toistaiseksi sopeutuneet hyvin materiaalihintojen nousuun, jolla on vaikutusta erityisesti Projektit-liiketoimintaamme. Jatkoimme parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa ja liiketoiminnan suorituksen parantamista Projekteissa. Viimeisen jäljellä olevan suuren riskiprojektin loppuun saattaminen kestää todennäköisimmin vuoden loppuun asti.

Operatiivinen rahavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja oli 37,2 (104,3) milj. euroa tammi-kesäkuussa 2021 ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 80,3 (160,7) prosenttia. Kauden muutos oli odotustemme mukainen. Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä 29,6 milj. euron lykätyillä viranomaismaksulla oli myös positiivista vaikutusta operatiiviseen rahavirtaan. Likviditeettiasemamme oli vahva ja velkaantuneisuutemme on matalalla tasolla. Korollinen nettovelkamme oli 147,3 (138,8) milj. euroa tai 23,7 (9,9) milj. euroa ilman vuokrasopimusvelkoja toisen vuosineljänneksen lopussa. Nettovelat/Käyttökate-suhdeluku oli 0,4x (0,1x). Rahavaramme olivat 113,7 (130,2) milj. euroa. Saimme päätökseen pienehköt yritysostot Ruotsissa ja Itävallassa heinäkuussa ja etsimme edelleen aktiivisesti sopivia yritysostokohteita vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla.

Tätä vuotta ajatellen olemme hyvässä asemassa vastataksemme kasvavaan asiakaskysyntään uusien tarjoomiemme tukemana. Taloudellinen ympäristö on kääntymässä myönteisemmäksi ja kestävän kehityksen trendi ympärillämme kasvaa vahvasti. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on merkittävässä roolissa ympäristötavoitteiden, kuten EU:n “Fit for 55” ilmastopaketin, saavuttamisessa. Näimme selvää parannusta suorituksessamme ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ja olen luottavainen kykyymme parantaa tästä edelleen jatkossa. Keskipitkän aikavälin marraskuussa 2019 julkistamamme taloudelliset tavoitteet ovat edelleen voimassa.”

Koronapandemian vaikutukset alkoivat vähitellen heikentyä toisen vuosineljänneksen aikana ja toimintaympäristö parani yleisesti. Käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toivat helpotusta, mikä näkyi vakavien koronatapausten määrän laskuna. Useat hallitukset ovat myös ryhtyneet poistamaan useita koronavirukseen liittyviä rajoituksia ja ovat muotoilleet suunnitelmiaan taloudellisen toipumisen tukemiseksi. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Caverion on edelleen hieman varovainen pandemian suhteen, sillä arvaamattomia virusmuunnoksia ja uusia pandemian aaltoja voi edelleen ilmetä.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla talotekniikan markkinaan vaikutti materiaalihintojen nousu, joilla on vaikutusta erityisesti Caverionin Projektit-liiketoimintaan. Caverion on tehnyt ennakoivasti useita toimenpiteitä toimitusketjun optimoimiseksi ja hinnoittelun hallitsemiseksi.

Palvelut

Palveluissa Caverionin useiden asiakassegmenttien investointiaktiivisuudessa näkyi lisääntymisen merkkejä toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Esimerkiksi eräät viime vuonna lykätyt vuosittaiset teolliset seisokit Suomessa toteutettiin vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut, mihin vaikuttavat lainsäädäntö ja odotetut hallitusten ja EU:n tukipaketit, jotka tukevat investointeja vihreään kasvuun.

Projektit

Projekteissa markkinakysyntä pysyi edelleen matalammalla tasolla, vaikka markkinan tasaantumisesta oli selviä merkkejä vuosineljänneksen loppua kohden. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla markkinaan vaikutti materiaalihintojen nousu.

Tukipaketeilla ei vielä ollut selvää vaikutusta yleiseen kysyntään vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Caverion odottaa, että talousympäristö on edelleen haastava vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mikä vaikuttaa negatiivisesti yleiseen kysyntään ja hinnoitteluun. Markkinakysynnän odotetaan vähitellen lisääntyvän vuoden toisesta vuosipuoliskosta alkaen. Tässä perusskenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja että vuonna 2021 ei ilmene olennaisia, ennakoimattomia negatiivisia yllätyksiä.

On useita eri skenaarioita siitä, kuinka syvä ja pitkä taantuma tulee olemaan ja kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta. Nämä käsittävät energia- ja liikenneinfrastruktuurin, sairaaloiden, lääketehtaiden, ruokateollisuuden, kaupan ja logistiikan sekä julkisen sektorin käyttämien toimitilojen ja palveluiden jatkuvan toimivuuden varmistamisen. Merkittävä osa näistä palveluista on suoritettava myös taantuman aikana.

Vallitseva raha- ja finanssipolitiikka tukee selvästi talouden elpymistä vuonna 2021. Kansallisten hallitusten ja EU:n antamien talouden tukipakettien odotetaan esimerkiksi lisäävän investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja erilaisiin kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin Caverionin toiminta-alueella. EU:n tukipakettien pääteemoina ovat vihreä kasvu ja digitalisaatio. EU:n jäsenvaltioiden tulee valmistella ja esittää omat kansalliset suunnitelmansa keväällä 2021. Caverion olettaa näiden kansallisten ja EU:n ohjelmien lisäävän kysyntää myös Caverionin toiminta-alueilla vuoden 2021 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille ja niiden uskotaan lisäävän Caverionin tarjoomien kysyntää jatkossa. Lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset, lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen säilyvät vahvoina ja niiden odotetaan luovan edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina. Erityisesti kestävän kehityksen trendin odotetaan jatkuvan vahvana. Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Caverion on panostanut paljon tarjoomansa ja ratkaisuidensa kehittämiseen vastatakseen tähän kysyntään.

EU:n hyväksymän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on säädettävä vaatimukset varmistamaan, että missä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, ei-asuinrakennuksiin, joiden lämmitysjärjestelmien tai yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho ylittää 290 kW, on asennettava rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät vuoteen 2025 mennessä. Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien tulee voida (a) jatkuvasti seurata, tallentaa ja analysoida energiankäyttöä sekä mahdollistaa sen muokkausta; (b) vertailla rakennuksen energiatehokkuutta, havaita tehokkuuden laskua taloteknisissä järjestelmissä, ja tuoda kiinteistöstä tai teknisestä huollosta vastaavan henkilön tietoon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta; sekä (c) mahdollistaa kommunikaatio taloteknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden välillä.

Lähes nollatason tai tarvittavan hyvin matalan energiamäärän tulisi erittäin merkittäviltä osin olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Koska energiatehokkuusdirektiivissä ei määritellä konkreettisia numeerisia raja-arvoja tai vaihteluvälejä, jättävät vaatimukset tilaa tulkinnoille ja antavat EU:n jäsenvaltioille vapauden tehdä omia joustavia määritelmiään lähes nollaenergiarakennuksille huomioiden maakohtaiset ilmasto-olosuhteet, ensisijaiset energianlähteet, kunnianhimon tason, laskentamenetelmät ja rakennusperinteet. Useissa Caverionin maissa on jo hyväksytty energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä kansallinen lainsäädäntö.


Palvelut

Vaikka koronakriisi ja taloudellinen taantuma ovat vaikuttaneet heikentävästi Palveluiden kysyntäympäristöön, erityisesti lisäpalveluissa ja palveluiden miniprojekteissa, taloudellisen elpymisen odotetaan kääntävän Palvelut-liiketoiminnan jälleen kasvuun. Caverionin Palvelut-liiketoiminta on yleisesti ottaen luonteeltaan vakaampaa ja suhdanteista riippumattomampaa kuin Projektit-liiketoiminta. Tukipakettien odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään Palvelut-liiketoiminnassa.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta. Caverionin erityisenä painopisteenä jo useiden vuosien ajan on ollut niin sanotut talotekniikan älykkäät teknologiat sekä digitaalisten ratkaisuiden kehitys, joiden molempien uskotaan kasvavan peruspalveluita keskimääräistä nopeammin ja jotka mahdollistavat datalähtöistä toimintaa sekä toistuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Jäähdytysliiketoiminnassa on esimerkiksi meneillään tekninen muutos ympäristölle haitallisten F-kaasujen käyttämisestä kohti CO2-pohjaisia kylmäteknisiä järjestelmiä, mikä lisää päivitysten ja modernisointien tarvetta. Kestävän kehityksen trendi lisää myös rakennusautomaatioon liittyvien päivitysten kysyntää.

Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palveluiden ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia ylläpidon, kunnossapidon sekä teknisen kiinteistöhuollon ulkoistuksissa.

Projektit

Koronakriisin ja taloudellisen taantuman odotetaan yleisesti vaikuttavan heikentävästi Projektien kysyntäympäristöön. Lyhyellä aikavälillä uusien rakennusprojektien kysynnän odotetaan edelleen laskevan, mutta toisaalta korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti suuremmissa kaupungeissa. Liike- ja toimistorakentaminen kärsii edelleen epävarmuudesta. Projektit-liiketoiminnan jälkisyklisen luonteen vuoksi jopa talousympäristön elvyttyä kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin Projektit-liiketoiminta kääntyy jälleen kasvuun. Tukipakettien odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään myös Projektit-liiketoiminnassa.

Trendien näkökulmasta katsottuna digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit tukevat kysyntää myös Projekteissa, sillä Caverionin tavoitteena on tarjota pitkäaikaisia ratkaisuja, joissa Projektit ja Palvelut yhdistyvät toisiinsa. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö ohjaavat edelleen trendeinä kysyntää tulevina vuosina.

Vuonna 2021 Caverion-konsernin oikaistu EBITA (2020: 60,6 milj. euroa) kasvaa vuoteen 2020 verrattuna.

  • Tilauskanta kasvoi 10,0 % 1 789,0 milj. euroon edellisen vuosineljänneksen lopusta (1 626,7 milj. euroa).
    • Kaikkien aikojen korkein taso
  • Kesäkuun lopun tilauskanta kasvoi 2,8 % 1 789,0 (1 739,7) milj. euroon viime vuoteen verrattuna.
    • Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 1,7 % viime vuoteen verrattuna.
    • Palveluiden tilauskanta kasvoi 10,7 % viime vuoteen verrattuna, kun taas Projektien tilauskanta laski 6,1 %.

 

Vahva rahoitusasema

Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 30.6.2021. Caverionin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 113,7 (130,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 137,3 (140,1) milj. euroa kesäkuun lopussa, ja keskikorko 2,6 (2,7) prosenttia. Noin 45 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 55 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 123,6 (128,9) milj. euroa kesäkuun 2021 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 260,9 (269,0) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 23,7 (9,9) milj. euroa kesäkuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 147,3 (138,8) milj. euroa. Velkaantumisaste oli 79,9 (72,5) prosenttia ja omavaraisuusaste 18,1 (18,6) prosenttia kesäkuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta omavaraisuusaste olisi ollut 20,5 (21,2) prosenttia.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Kesäkuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,4x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja.

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja laski 37,2 (104,3) milj. euroon tammi–kesäkuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 80,3 (160,7) prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta oli 21,5 (91,0) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 16,2 (85,7) milj. euroa.

Huhti–kesäkuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja laski -3,4 (48,2) milj. euroon. Operatiiviseen kassavirtaan vaikutti negatiivisesti erityisesti myynti- ja osatuloutussaamisten kasvu 35,5 milj. eurolla 482,9 milj. eurosta 518,4 milj. euroon maaliskuun 2021 lopusta. Kauden muutos oli odotusten mukainen. Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä 29,6 milj. euron lykätyillä viranomaismaksulla oli myös positiivista vaikutusta operatiiviseen rahavirtaan. Konsernin vapaa kassavirta oli -7,3 (45,0) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -8,3 (43,1) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma oli -139,9 (-161,3) milj. euroa kesäkuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi edellisvuoteen verrattuna hyvin kaikissa divisioonissa Teollisuuden divisioonaa, Saksaa ja Suomea lukuun ottamatta. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä kasvoi 518,4 (488,4) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 26,9 (24,0) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 237,9 (236,5) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat kasvoivat 278,1 (267,0) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 185,9 (189,3) milj. euroon.

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2020 vuosikatsauksessa esitetyssä hallituksen toimintakertomuksessa raportoituun verrattuna. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa. Tämän jälkeen materiaalien saatavuuden puute ja materiaalihintojen nousu on tunnistettu uusiksi lyhyen aikavälin riskeiksi.

Lue lisää riskeistä ja riskienhallinnastamme 


KORONAPANDEMIAN VAIKUTUS CAVERIONIIN

Koronapandemian vaikutukset alkoivat vähitellen heikentyä toisen vuosineljänneksen aikana ja toimintaympäristö parani yleisesti. Käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toivat helpotusta, mikä näkyi vakavien koronatapausten määrän laskuna. Useat hallitukset ovat myös ryhtyneet poistamaan useita koronavirukseen liittyviä rajoituksia ja ovat muotoilleet suunnitelmiaan taloudellisen toipumisen tukemiseksi. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Caverion on edelleen hieman varovainen pandemian suhteen, sillä arvaamattomia virusmuunnoksia ja uusia pandemian aaltoja voi edelleen ilmetä.

Caverionin liiketoiminta on altistunut useille riskeille koronapandemiaan ja taloudelliseen taantumaan liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden päätökset keskeyttää tai peruuttaa voimassaolevia sopimuksia, uusien palveluiden kysynnän puute, työntekijöiden tai alihankkijoiden henkilöstön poissaolot, asiakkaiden tai viranomaisten päätökset sulkea työmaita ja muita toimitiloja, asiakkaiden maksusuoritusten laiminlyömiset ja rahoituksen puute tai heikko saatavuus.

On yhä jossain määrin epävarmaa, kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida vielä sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan esimerkiksi niin kutsutun delta-variantin vuoksi. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä myös kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta kaikkina aikoina.

Caverion odottaa, että markkinakysyntä on yleisesti ottaen positiivista Palveluissa ja että se paranee vähitellen myös Projekteissa vuoden 2021 toisen vuosipuoliskon aikana. Tässä skenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja että vuonna 2021 ei ilmene olennaisia, ennakoimattomia negatiivisia yllätyksiä. Kohonneilla materiaalihinnoilla voi yhä olla vaikutusta erityisesti Projektit-liiketoiminnan kehitykseen.