Tuloskeskus

Kannattavuuden parantuminen jatkui ja vahvaa kasvua tilauskannassa

1.7.–30.9.2021

  • Liikevaihto: 493,7 (515,5) milj. euroa, laskua 4,2 prosenttia, 4,9 prosenttia paikallisvaluutoissa. Orgaaninen kasvu oli -4,6 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto laski 0,1 prosenttia, 0,8 prosenttia paikallisvaluutoissa.
  • Oikaistu käyttökate: 35,0 (34,8) milj. euroa, eli 7,1 (6,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Oikaistu EBITA: 21,5 (21,2) milj. euroa, eli 4,4 (4,1) prosenttia liikevaihdosta.
  • EBITA: 17,7 (17,7) milj. euroa, eli 3,6 (3,4) prosenttia liikevaihdosta.
  • Liikevoitto: 13,5 (13,9) milj. euroa, eli 2,7 (2,7) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: -10,1 (-28,0) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: 0,05 (0,06) euroa osakkeelta.

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

“Olen tyytyväinen kannattavuutemme parantumiseen, joka jatkui suunnitelman mukaisesti vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä. Vuosineljänneksen kohokohta oli, että tilauskantamme kasvoi vahvasti sekä Palveluissa että Projekteissa edellisvuoteen verrattuna. Tämä tarjoaa vakaan pohjan kannattavalle kasvulle tulevaisuudessa. Liikevaihtomme kuitenkin laski kausiluonteisesti kolmannella vuosineljänneksellä, kun tilauskantaan kirjatut uudet tilaukset eivät vielä materialisoituneet liikevaihdoksi. Rahavirtamme oli myös alhaisempi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Käyttöpääomaamme vaikuttivat saamistemme kasvu, uusien projektien ennakkomaksujen lasku ja nykyisten vanhempien projektiemme kassaa kuluttava vaihe. Koska koronapandemian vaikutukset olivat erilaiset kolmannella vuosineljänneksellä tänä ja viime vuonna, liikevaihtovertailu kyseisten vuosineljännesten välillä on vähemmän informatiivista kuin normaalivuosina. On myönteistä nähdä, että useimmat taloudet palaavat nyt vihdoin enemmän takaisin normaaliin toimintaan.

Tilauskantamme kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 16,1 prosenttia 1 889,7 (1 627,7) milj. euroon viime vuoteen verrattuna ja 5,6 prosenttia toisen vuosineljänneksen loppuun verrattuna (1 789,0 milj. euroa). Tilauskanta kasvoi edelleen Palveluissa, kasvua 15,2 prosenttia. Nyt myös Projektien tilauskanta kasvoi 17,2 prosenttia. Usein kestää muutama vuosineljännes, ennen kuin tilauskannan kasvu näkyy liikevaihdon kasvuna. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 493,7 (515,5) milj. euroa, laskua 4,2 prosenttia tai 4,9 prosenttia paikallisvaluutoissa. Paikallisissa valuutoissa mitattuna Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto laski 0,8 prosenttia ja Projektit-liiketoiminnan liikevaihto 11,6 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä. Viime vuosina nähty liiketoimintajakauman muutos vastaa suunnitelmiamme; Palvelut-liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65,1 (62,6) prosenttia tammi-syyskuussa 2021.

Paransimme edelleen kannattavuuttamme kolmannella vuosineljänneksellä. Kolmannen vuosineljänneksen oikaistu EBITA:mme parani 21,5 (21,2) milj. euroon eli 4,4 (4,1) prosenttiin liikevaihdosta. EBITA oli 17,7 (17,7) milj. euroa eli 3,6 (3,4) prosenttia liikevaihdosta. Olen erityisen tyytyväinen myönteiseen edistymiseen, joka on jatkunut Teollisuuden, Saksan, Norjan ja Ruotsin divisioonissamme. Palveluiden kehitys jatkui yleisesti vahvalla tasolla tammi-syyskuussa. Materiaalihintojen nousulla oli vähäinen negatiivinen vaikutus kolmannella vuosineljänneksellä. Näimme edelleen lisääntynyttä kysyntää elinkaaritarjoomaamme kohtaan alueilla, jotka helpottavat asiakkaita tekemään toiminnastaan tehokasta ja ennakoitavaa sekä edistävät heidän kestävää kehitystään. Projekteissa markkinakysyntä alkoi kasvaa toisen vuosineljänneksen tasaantumisen jälkeen. Viimeisen jäljellä olevan suuren riskiprojektin loppuun saattaminen kestää vuoden loppuun asti ja jatkoimme kannattavuutemme parantamista projekteissa. Luotan siihen, että ammattitaitoiset työntekijämme sekä keskittymisemme kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon auttavat edelleen parantamaan suoritustamme jatkossa.

Operatiivinen rahavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja oli 27,1 (76,3) milj. euroa tammi-syyskuussa 2021 ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 96,4 (138,2) prosenttia. Odotamme, että neljännen vuosineljänneksen rahavirta on vahva kolmannen vuosineljänneksen alhaisemman rahavirran jälkeen. Likviditeettiasemamme on vahva ja velkaantuneisuutemme on matalalla tasolla. Korollinen nettovelkamme oli 185,0 (187,5) milj. euroa tai 56,0 (55,3) milj. euroa ilman vuokrasopimusvelkoja kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Nettovelat/Käyttökate-suhdeluku oli 0,9x (0,8x). Rahavaramme olivat 81,5 (84,8) milj. euroa. Saimme päätökseen kolme pienehköä yritysostoa vuosineljänneksen aikana ja etsimme edelleen aktiivisesti sopivia yritysostokohteita jatkossa.

Aloitettuani Caverionin toimitusjohtajana elokuun alkupuolella, ensivaikutelmani yhtiöstä on, että liiketoiminnallamme on selkeitä mahdollisuuksia jatkossa. Henkilöstöllämme on erinomaisia taitoja ja kyvykkyyksiä kaikissa divisioonissamme. Teemme tällä hetkellä töitä tulevan, vuoteen 2025 ulottuvan, strategiamme parissa ja odotamme saavamme tämän työn päätökseen vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Odotamme markkinakysynnän kasvavan muutaman seuraavan vuoden aikana ja uskomme vahvasti toimintamme tarkoitukseen mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista.”

Koronapandemian deltamuunnos vaikutti edelleen negatiivisesti liiketoimintaan kolmannen vuosineljänneksen aikana, erityisesti vuosineljänneksen kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Toimintaympäristö alkoi parantua vuosineljänneksen lopulla koronarokotusten laajan kattavuuden seurauksena. Useat hallitukset ryhtyivät myös poistamaan useita koronavirukseen liittyviä rajoituksia syyskuussa, viimeistellen samalla suunnitelmiaan taloudellisen toipumisen tukemiseksi.

Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana talotekniikan markkinaan vaikutti materiaalihintojen nousu. Joillain alueilla on myös ollut tarjontarajoitteita ja viivästymisiä. Caverion on tehnyt ennakoivasti useita toimenpiteitä toimitusketjun optimoimiseksi ja hinnoittelun hallitsemiseksi.

Palvelut

Palveluissa Caverionin useiden asiakassegmenttien investointiaktiivisuudessa on näkynyt lisääntymisen merkkejä toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Esimerkiksi eräät viime vuonna lykätyt vuosittaiset teolliset seisokit Suomessa toteutettiin vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä.

Caverion on alkanut nähdä kasvavaa kiinnostusta kestävää kehitystä tukeviin palveluihin, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut. Tähän vaikuttavat lainsäädäntö ja odotetut hallitusten ja EU:n tukipaketit, jotka tukevat investointeja vihreään kasvuun.

Koronalla oli yhä jonkin verran negatiivista vaikutusta kolmannella vuosineljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.

 

Projektit

Projekteissa markkinakysyntä pysyi yleisesti matalammalla tasolla vuoden 2021 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana, vaikka markkinan tasaantumisesta oli selviä merkkejä toisen vuosineljänneksen lopulta alkaen. Kolmannella vuosineljänneksellä markkinakysyntä alkoi kasvaa asteittain myös Projekteissa.

Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana markkinaan vaikutti materiaalihintojen nousu.

Tukipaketeilla ei vielä ollut selvää vaikutusta yleiseen kysyntään vuoden 2021 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.

Caverion odottaa, että markkinakysyntä on yleisesti ottaen positiivista Palveluissa ja että kysyntä paranee myös Projekteissa vuoden 2021 loppuvuoden aikana. Tässä skenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja koronapandemia säilyy hallinnassa ilman merkittäviä, ennakoimattomia takaiskuja vuonna 2021. Kohonneilla materiaalihinnoilla ja pidemmillä toimitusajoilla voi yhä olla vaikutusta Caverionin toimintaan jatkossa.

Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida vielä sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan esimerkiksi uusien mahdollisten koronavarianttien vuoksi. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä myös kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta kaikkina aikoina.

Vallitseva raha- ja finanssipolitiikka tukee selvästi talouden elpymistä. Kansallisten hallitusten ja EU:n antamien talouden tukipakettien odotetaan esimerkiksi lisäävän investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja erilaisiin kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin Caverionin toiminta-alueella lähivuosina. EU:n tukipakettien pääteemoina ovat vihreä kasvu ja digitalisaatio. Caverion olettaa kansallisten ja EU:n ohjelmien lisäävän kysyntää myös Caverionin toiminta-alueilla loppuvuodesta 2021 alkaen.

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille ja niiden uskotaan lisäävän Caverionin tarjoomien kysyntää jatkossa. Lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset, lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen säilyvät vahvoina ja niiden odotetaan luovan edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina. Erityisesti kestävän kehityksen trendin odotetaan jatkuvan vahvana.

Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Tätä tukee myös yhteiskunnan loppukäyttäjien yleinen toive ympäristöystävällisestä rakennetusta ympäristöstä. EU:n hyväksymän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen. Muita aloitteita ovat 55-valmiuspaketti (“Fit for 55”) ja Renovation Wave -strategia. 55-valmiuspaketti sisältää joukon ehdotuksia, joilla EU:n ilmasto-, energia-, liikenne- ja veropolitiikkaa uudistetaan niin, että ne tukevat tavoitetta pienentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Euroopan komission Renovation Wave -strategian tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa asuin- sekä liike- ja toimitilarakennusten vuotuinen energian korjausrakentamisaste vuoteen 2030 mennessä. Voimien yhdistämisen kaikilla tasoilla näiden tavoitteiden saavuttamiseksi odotetaan johtavan 35 miljoonan rakennusyksikön kunnostamiseen vuoteen 2030 mennessä. Korjausrakentamisaste ja -vauhti on säilytettävä myös vuoden 2030 jälkeen, jotta EU:n laajuinen ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Caverion on panostanut tarjoomansa ja ratkaisuidensa kehittämiseen vastatakseen tähän kysyntään ja on hyvässä asemassa noin 15 000 työntekijänsä kanssa.

Palvelut

Caverion odottaa, että markkinakysyntä on yleisesti ottaen positiivista loppuvuoden 2021 aikana. Caverionin Palvelut-liiketoiminta on yleisesti ottaen luonteeltaan vakaampaa ja suhdanteista riippumattomampaa kuin Projektit-liiketoiminta. Tukipakettien odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään Palvelut-liiketoiminnassa.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta. Caverionin erityisenä painopisteenä jo useiden vuosien ajan on ollut niin sanotut älykkäät teknologiat sekä digitaalisten ratkaisuiden kehitys. Näiden uskotaan kasvavan peruspalveluita keskimääräistä nopeammin ja jotka mahdollistavat datalähtöistä toimintaa sekä toistuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Jäähdytysliiketoiminnassa on esimerkiksi meneillään tekninen muutos ympäristölle haitallisten F-kaasujen käyttämisestä kohti CO2-pohjaisia kylmäteknisiä järjestelmiä, mikä lisää päivitysten ja modernisointien tarvetta. Kestävän kehityksen trendi lisää myös rakennusautomaatioon liittyvien päivitysten kysyntää.

Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palveluiden ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa avaa Caverionille myös edelleen mahdollisuuksia teollisuuden käytön ja kunnossapidon, kiinteistöjen ylläpidon sekä teknisen kiinteistöhuollon ulkoistuksissa.

Projektit

Euroconstructin kesäkuussa 2021 julkaistujen raporttien mukaan Euroopan rakennusteollisuuden elpyminen on nopeampaa kuin alun perin odotettiin. Euroconstructin viimeisimpien arvioiden mukaan Länsi-Euroopan rakentamisen kokonaismäärän odotetaan kasvavan 4,1 prosenttia vuonna 2021 vuoden 2020 5,2 prosentin pudotuksen jälkeen. Kriisistä eniten kärsineessä liike- ja toimistorakentamisessa elpyminen on Euroconstructin mukaan asuntorakentamiseen verrattuna heikompaa vuonna 2021. Projektit-liiketoiminnan jälkisyklisen luonteen vuoksi kestää yleensä jonkin aikaa jopa talousympäristön elvyttyä ennen kuin Projektit-liiketoiminta kääntyy jälleen kasvuun. Tukipakettien odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään myös Projektit-liiketoiminnassa. Caverion odottaa, että markkinakysyntä paranee myös Projekteissa loppuvuoden 2021 aikana.

Trendien näkökulmasta katsottuna digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit tukevat kysyntää myös Projekteissa, sillä Caverionin tavoitteena on tarjota pitkäaikaisia ratkaisuja, joissa Projektit ja Palvelut yhdistyvät. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö ohjaavat edelleen trendeinä kysyntää tulevina vuosina.

Vuonna 2021 Caverion-konsernin oikaistu EBITA (2020: 60,6 milj. euroa) kasvaa vuoteen 2020 verrattuna.

  • Tilauskanta kasvoi 5,6% 1 889,7 milj. euroon edellisen vuosineljänneksen lopusta (1 789,0 milj. euroa).
  • Syyskuun lopun tilauskanta kasvoi 16,1 % 1 889,7 (1 627,7) milj. euroon vuoden 2020 syyskuun lopusta.
    • Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 14,5 % vuoden 2020 syyskuun lopusta.
    • Tilauskanta kasvoi edelleen Palveluissa, kasvua 15,2 %. Nyt myös Projektien tilauskanta kasvoi 17,2 %.

Vahva rahoitusasema

Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 30.9.2021. Caverionin rahavarat olivat syyskuun lopussa 81,5 (84,8) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 137,6 (140,2) milj. euroa syyskuun lopussa, ja keskikorko 2,6 (2,6) prosenttia. Noin 45 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 55 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 129,0 (132,1) milj. euroa syyskuun 2021 lopussa ja korolliset velat yhteensä 266,5 (272,3) milj. euroa.

  • Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 56,0 (55,3) euroa syyskuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 185,0 (187,5) milj. euroa.
  • Velkaantumisaste oli 96,2 (93,8) prosenttia ja omavaraisuusaste 19,0 (19,8) prosenttia syyskuun lopussa.
  • Ilman IFRS 16:n vaikutusta omavaraisuusaste olisi ollut 21,7 (22,7)

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Syyskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,9x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja.

Kassavirta ja käyttöpääoma

 

  • Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja laski 27,1 (76,3) euroon tammi–syyskuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 96,4 (138,2) prosenttia. Rahavirta oli alhaisempi vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Käyttöpääomaan vaikuttivat saamisten kasvu, uusien projektien ennakkomaksujen lasku ja nykyisten vanhempien projektien kassaa kuluttava vaihe.
  • Konsernin vapaa kassavirta oli 2,4 (60,5) euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -3,9 (53,6) milj. euroa.
  • Konsernin käyttöpääoma parani -101,7 (-94,5) euroon syyskuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi edellisvuoteen verrattuna hyvin kaikissa divisioonissa Norjaa, Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta.

Heinä–syyskuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani -10,1 (-28,0) milj. euroon. Konsernin vapaa kassavirta parani -19,2 (-30,5) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli -20,1 (-32,1) milj. euroa.

Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä kasvoi 530,0 (517,1) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 30,2 (25,1) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 242,1 (236,9) milj. euroon, muut lyhytaikaiset velat kasvoivat 253,4 (238,2) milj. euroon ja osto- ja osatuloutusvelat kasvoivat 183,1 (182,9) milj. euroon.

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2020 vuosikatsauksessa esitetyssä hallituksen toimintakertomuksessa raportoituun verrattuna. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa. Tämän jälkeen materiaalien saatavuuden puute ja materiaalihintojen tarjonta ja nousu on tunnistettu uusiksi lyhyen aikavälin riskeiksi. Lisäksi on olemassa riski siitä, että nousevat energiahinnat ja mahdolliset ongelmat energian saatavuudessa saattavat vaikuttaa toimintaympäristöön lähiaikoina. Kohonneilla materiaalihinnoilla ja pidemmillä toimitusajoilla voi yhä olla vaikutusta Caverionin toimintaan jatkossa.

Lue lisää riskeistä ja riskienhallinnastamme 


KORONAPANDEMIAN VAIKUTUS CAVERIONIIN

Koronapandemian vaikutukset alkoivat vähitellen heikentyä kolmannen vuosineljänneksen lopulla ja toimintaympäristö parani yleisesti. Käynnissä olevat koronarokotusohjelmat ovat tuoneet helpotusta, mikä on näkynyt vakavien koronatapausten määrän laskuna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Caverion on edelleen hieman varovainen pandemian suhteen, sillä arvaamattomia virusmuunnoksia ja uusia pandemian aaltoja voi edelleen ilmetä.

Caverionin liiketoiminta on altistunut useille riskeille koronapandemiaan ja taloudelliseen taantumaan liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden päätökset keskeyttää tai peruuttaa voimassa olevia sopimuksia, uusien palveluiden kysynnän puute, työntekijöiden tai alihankkijoiden henkilöstön poissaolot, asiakkaiden tai viranomaisten päätökset sulkea työmaita ja muita toimitiloja, asiakkaiden maksusuoritusten laiminlyömiset ja rahoituksen puute tai heikko saatavuus.

Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida vielä sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan esimerkiksi uusien mahdollisten koronavarianttien vuoksi. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä myös kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta kaikkina aikoina.

Caverion odottaa, että markkinakysyntä on yleisesti ottaen positiivista Palveluissa ja että kysyntä paranee myös Projekteissa vuoden 2021 loppuvuoden aikana. Tässä skenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja koronapandemia säilyy hallinnassa ilman merkittäviä, ennakoimattomia takaiskuja vuonna 2021.