Tuloskeskus

Selvä parannus kannattavuudessa – myönteinen alku vuodelle 2021

1.1.–31.3.2021

  • Tilauskanta: 1 626,7 (1 768,3) milj. euroa, laskua 8,0 prosenttia. Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,7 prosenttia.
  • Liikevaihto: 515,3 (541,6) milj. euroa, laskua 4,9 prosenttia, 6,0 prosenttia paikallisvaluutoissa. Orgaaninen kasvu oli -5,4 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto laski 1,8 prosenttia, 3,1 prosenttia paikallisvaluutoissa.
  • Oikaistu käyttökate: 29,4 (26,3) milj. euroa, eli 5,7 (4,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Oikaistu EBITA: 16,4 (12,1) milj. euroa, eli 3,2 (2,2) prosenttia liikevaihdosta, kasvua 35,1 prosenttia.
  • EBITA: 15,1 (10,0) milj. euroa, eli 2,9 (1,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 40,6 (56,1) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: 0,05 (0,01) euroa osakkeelta.
  • Nettovelat/Käyttökate*: -0,5x (1,1x).

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

“Vuosi 2021 on alkanut odotustemme mukaisesti. Koronapandemian kolmas aalto käynnistyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mikä vaikutti toimintoihimme edelleen muutaman edellisen vuosineljänneksen mukaisesti. Pandemia on vaikuttanut varsinkin liikevaihtomme tasoon. Olen kuitenkin tyytyväinen, että olemme oppineet toimimaan yhä paremmin vaikeissa olosuhteissa. Liikevaihdon laskusta huolimatta, kannattavuutemme parani selvästi tehokkuus- ja tuottavuusparannustemme avustamina ensimmäisellä vuosineljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.

Tilauskantamme laski 8,0 prosenttia 1 626,7 (1 768,3) milj. euroon ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Palveluiden tilauskanta kasvoi edelleen. Taantuma ja valikoivampi lähestymistapamme projektien tarjouskilpailuissa vaikuttivat heikentävästi Projektien tilauskantaan. Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtomme oli 515,3 (541,6) milj. euroa, laskua 4,9 prosenttia tai 6,0 prosenttia paikallisvaluutoissa. Paikallisissa valuutoissa mitattuna Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto laski 3,1 prosenttia ja Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laski 11,1 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Viime vuosina nähty liiketoimintajakauman muutos jatkui; Palvelut-liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65,4 (63,3) prosenttia. Caverionin palveluasiakkaiden investointiaktiivisuudessa näkyy varhaisia lisääntymisen merkkejä.

Suorituksen parantuminen ensimmäisellä vuosineljänneksellä vastaa suunnitelmiamme. Ensimmäisen vuosineljänneksen oikaistu EBITA:mme parani 16,4 (12,1) milj. euroon eli 3,2 (2,2) prosenttiin liikevaihdosta. EBITA oli 15,1 (10,0) milj. euroa eli 2,9 (1,8) prosenttia liikevaihdosta. Viime vuoden neljännellä vuosineljänneksellä toteutetuilla uudelleenjärjestelyillä oli myönteinen vaikutus kustannustasoomme, ja kokonaisvaikutukset ovat nähtävissä myöhemmin vuoden aikana. Molemmat liiketoimintayksiköt ja kaikki divisioonat, Suomea ja Itävaltaa lukuun ottamatta, paransivat kannattavuuttaan. Olen erityisen tyytyväinen viimeaikaiseen edistymiseen Teollisuuden, Saksan, Norjan ja Ruotsin divisioonissa. Palveluiden myönteinen kehitys jatkui kysyntäympäristön säilyessä vakaana edellisen vuosineljänneksen mukaisesti. Olemme alkaneet nähdä lisääntynyttä kysyntää elinkaaritarjoomamme kohtaan asiakkaiden kestävää kehitystä edistävien palvelujen osalta. Olen ylpeä, että suorituksemme Palvelut-liiketoiminnassa on yleisesti ottaen vahvalla tasolla. Projekteissa pandemia vaikutti edelleen jossain määrin tuottavuuteemme markkinakysynnän pysyessä matalammalla tasolla. Positiivista oli kuitenkin, ettei kaudella ollut lainkaan suuria alaskirjauksia projekteissa. Jatkoimme parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa Projekteissa, ja riskitasomme on jatkoa ajatellen matalampi projektien johtamiseen, toteutukseen ja taloudelliseen ohjaukseen tekemiemme useiden parannusten seurauksena.

Rahavirtamme oli jälleen vahva. Operatiivinen rahavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja oli 40,6 (56,1) milj. euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Likviditeettiasemamme vahvistui edelleen ja velkaantuneisuutemme on ennätyksellisen matalalla tasolla. Korollinen nettovelkamme oli 98,0 (142,8) milj. euroa tai -27,4 (11,8) milj. euroa ilman vuokrasopimusvelkoja ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa. Nettovelat/Käyttökate-suhdeluku oli -0,5x (1,1x). Rahavaramme olivat 166,2 (113,2) milj. euroa. Tämä mahdollistaa sen, että voimme etsiä aktiivisesti lisää yritysostokohteita vuoden 2021 aikana.

Tätä vuotta ajatellen tavoitteenamme on edelleen nousta vahvempana yhtiönä tästä kriisistä kuin sen alkaessa. Näimme selvää parannusta ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja olen luottavainen kykyymme jatkaa suorituksemme parantamista jatkossa. Kasvun alkaessa kriisin päätyttyä olemme hyvässä asemassa vastataksemme uuteen asiakaskysyntään uusien tarjoomiemme tukemana. Keskitymme edelleen toimintojemme parantamiseen. Haemme kannattavaa kasvua ja jatkuvaa tuottavuuden parantamista lisäämällä kanssakäymistämme asiakkaiden kanssa. Keskipitkän aikavälin marraskuussa 2019 julkistamamme taloudelliset tavoitteet ovat edelleen voimassa.”

Koronapandemian kolmannen aallon nousu vaikutti toimintaympäristöön ensimmäisen vuosineljännek-sen aikana. Käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toivat helpotusta, mikä näkyi vakavien koronatapausten määrän laskuna, vaikka rokotusohjelmien nopeus ja rokotteiden saatavuus aiheuttavat edelleen huolta Caverionin toiminta-alueella. Useat hallitukset ovat myös aloittaneet exit-suunnitelmansa muotoilun valmistautuessaan useiden rajoitusten poistamiseen koronan jälkeisenä aikana taloudellisen toipumisen tukemiseksi.

Koronapandemia vaikutti edelleen Caverionin toimintaan vastaavasti kuten muutaman edellisen vuosineljänneksen aikana. Tämä näkyi erityisesti Projektit-liiketoiminnassa, kun taas Palvelut-liiketoiminta säilyi vakaampana. Positiivista oli, ettei Caverion kokenut merkittäviä rajoitteita hankintaketjuissaan kauden aikana.

Vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä toteutetuilla uudelleenjärjestelyillä oli myönteinen vaikutus Caverionin kustannustasoon ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, vaikka vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta myöhemmin vuoden aikana. Nämä toimenpiteet käsittivät henkilöstövähennyksiä, uudelleenorganisoitumista ja toimintamallien kehittämistä.

 

Palvelut

Palveluiden kysyntäympäristö säilyi vakaana ja oli verrattavissa edellisiin vuosineljänneksiin huolimatta koronapandemian kolmannen aallon noususta. Caverionin asiakkaiden investointiaktiivisuudessa näkyi yleensä ottaen varhaisia lisääntymisen merkkejä. Jotkut viime vuonna lykätyt vuosittaiset teolliset seisokit Suomessa toteutetaan vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut, mihin vaikuttavat lainsäädäntö ja odotetut hallitusten ja EU:n tukipaketit, jotka tukevat investointeja vihreään kasvuun.

Projektit

Projekteissa pandemia vaikutti edelleen jossain määrin Caverionin tuottavuuteen markkinakysynnän pysyessä matalammalla tasolla. Matalampien volyymien vuoksi hinnoitteluympäristö pysyi myös tiukkana vuosineljänneksen aikana.

Koronapandemia vaikutti negatiivisesti uusien rakennusprojektien kysyntään, kuitenkin vähemmän korjausrakentamiseen. Tukipaketit eivät vielä vaikuttaneet vuosineljänneksen yleiseen kysyntään.

 

 

Caverion odottaa, että talousympäristö on edelleen haastava vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mikä vaikuttaa negatiivisesti yleiseen kysyntään ja hinnoitteluun. Markkinakysynnän odotetaan vähitellen lisääntyvän vuoden toisesta vuosipuoliskosta alkaen. Tässä perusskenaariossa oletetaan, että käynnissä olevat koronarokotusohjelmat toteutetaan onnistuneesti ja että vuonna 2021 ei ilmene olennaisia, ennakoimattomia negatiivisia yllätyksiä.

On useita eri skenaarioita siitä, kuinka syvä ja pitkä taantuma tulee olemaan ja kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Ei myöskään voida sulkea pois negatiivista skenaariota, jonka mukaan koronapandemia jatkuu pidempään kuin tällä hetkellä ennakoidaan. Suuri osa Caverionin palveluista on kuitenkin erittäin tärkeitä kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin toiminnan kannalta. Nämä käsittävät energia- ja liikenneinfrastruktuurin, sairaaloiden, lääketehtaiden, ruokateollisuuden, kaupan ja logistiikan sekä julkisen sektorin käyttämien toimitilojen ja palveluiden jatkuvan toimivuuden varmistamisen. Merkittävä osa näistä palveluista on suoritettava myös taantuman aikana.

Vallitseva raha- ja finanssipolitiikka tukee selvästi talouden elpymistä vuonna 2021. Kansallisten hallitusten ja EU:n antamien talouden tukipakettien odotetaan esimerkiksi lisäävän investointeja infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja erilaisiin kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin Caverionin toiminta-alueella. EU:n tukipakettien pääteemoina ovat vihreä kasvu ja digitalisaatio. EU:n jäsenvaltioiden tulee valmistella ja esittää omat kansalliset suunnitelmansa keväällä 2021. Caverion olettaa näiden kansallisten ja EU:n ohjelmien lisäävän kysyntää myös Caverionin toiminta-alueilla vuoden 2021 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille ja niiden uskotaan lisäävän Caverionin tarjoomien kysyntää jatkossa. Lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset, lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen säilyvät vahvoina ja niiden odotetaan luovan edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina. Erityisesti kestävän kehityksen trendin odotetaan jatkuvan vahvana. Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Caverion on panostanut paljon tarjoomansa ja ratkaisuidensa kehittämiseen vastatakseen tähän kysyntään.

EU:n hyväksymän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on säädettävä vaatimukset varmistamaan, että missä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, ei-asuinrakennuksiin, joiden lämmitysjärjestelmien tai yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho ylittää 290 kW, on asennettava rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät vuoteen 2025 mennessä. Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien tulee voida (a) jatkuvasti seurata, tallentaa ja analysoida energiankäyttöä sekä mahdollistaa sen muokkausta; (b) vertailla rakennuksen energiatehokkuutta, havaita tehokkuuden laskua taloteknisissä järjestelmissä, ja tuoda kiinteistöstä tai teknisestä huollosta vastaavan henkilön tietoon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta; sekä (c) mahdollistaa kommunikaatio taloteknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden välillä.

Lähes nollatason tai tarvittavan hyvin matalan energiamäärän tulisi erittäin merkittäviltä osin olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Koska energiatehokkuusdirektiivissä ei määritellä konkreettisia numeerisia raja-arvoja tai vaihteluvälejä, jättävät vaatimukset tilaa tulkinnoille ja antavat EU:n jäsenvaltioille vapauden tehdä omia joustavia määritelmiään lähes nollaenergiarakennuksille huomioiden maakohtaiset ilmasto-olosuhteet, ensisijaiset energianlähteet, kunnianhimon tason, laskentamenetelmät ja rakennusperinteet. Useissa Caverionin maissa on jo hyväksytty energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä kansallinen lainsäädäntö.


Palvelut

Vaikka koronakriisi ja taloudellinen taantuma ovat vaikuttaneet heikentävästi Palveluiden kysyntäympäristöön, erityisesti lisäpalveluissa ja palveluiden miniprojekteissa, taloudellisen elpymisen odotetaan kääntävän Palvelut-liiketoiminnan jälleen kasvuun. Caverionin Palvelut-liiketoiminta on yleisesti ottaen luonteeltaan vakaampaa ja suhdanteista riippumattomampaa kuin Projektit-liiketoiminta. Tukipakettien odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään Palvelut-liiketoiminnassa.

Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta. Caverionin erityisenä painopisteenä jo useiden vuosien ajan on ollut niin sanotut talotekniikan älykkäät teknologiat sekä digitaalisten ratkaisuiden kehitys, joiden molempien uskotaan kasvavan peruspalveluita keskimääräistä nopeammin ja jotka mahdollistavat datalähtöistä toimintaa sekä toistuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Jäähdytysliiketoiminnassa on esimerkiksi meneillään tekninen muutos ympäristölle haitallisten F-kaasujen käyttämisestä kohti CO2-pohjaisia kylmäteknisiä järjestelmiä, mikä lisää päivitysten ja modernisointien tarvetta. Kestävän kehityksen trendi lisää myös rakennusautomaatioon liittyvien päivitysten kysyntää.

Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palveluiden ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia ylläpidon, kunnossapidon sekä teknisen kiinteistöhuollon ulkoistuksissa.

Projektit

Koronakriisin ja taloudellisen taantuman odotetaan yleisesti vaikuttavan heikentävästi Projektien kysyntäympäristöön. Lyhyellä aikavälillä uusien rakennusprojektien kysynnän odotetaan edelleen laskevan, mutta toisaalta korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti suuremmissa kaupungeissa. Liike- ja toimistorakentaminen kärsii edelleen epävarmuudesta. Projektit-liiketoiminnan jälkisyklisen luonteen vuoksi jopa talousympäristön elvyttyä kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin Projektit-liiketoiminta kääntyy jälleen kasvuun. Tukipakettien odotetaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti yleiseen kysyntään myös Projektit-liiketoiminnassa.

Trendien näkökulmasta katsottuna digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit tukevat kysyntää myös Projekteissa, sillä Caverionin tavoitteena on tarjota pitkäaikaisia ratkaisuja, joissa Projektit ja Palvelut yhdistyvät toisiinsa. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö ohjaavat edelleen trendeinä kysyntää tulevina vuosina.

Vuonna 2021 Caverion-konsernin oikaistu EBITA (2020: 60,6 milj. euroa) kasvaa vuoteen 2020 verrattuna.

  • Tilauskanta kasvoi 1,1 % edellisen vuosineljänneksen lopusta.
  • Tilauskanta laski 8,0 %1 626,7 (1 768,3) milj. euroon maaliskuun lopussa.
  • Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta laski 10,2 % viime vuoteen verrattuna.
  • Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,7 % viime vuoteen verrattuna, kun taas Projektien tilauskanta laski 17,4 %.

 

Vahva rahoitusasema

Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 31.3.2021. Caverionin rahavarat olivat maaliskuun lopussa 166,2 (113,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 138,8 (125,1) milj. euroa maaliskuun lopussa, ja keskikorko 2,6 (2,8) prosenttia. Noin 46 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 54 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 125,4 (131,0) milj. euroa maaliskuun 2021 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 264,2 (256,0) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli -27,4 (11,8) milj. euroa maaliskuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 98,0 (142,8) milj. euroa. Velkaantumisaste oli 55,2 (62,3) prosenttia ja omavaraisuusaste 17,2 (22,0) prosenttia maaliskuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta omavaraisuusaste olisi ollut 19,5 (25,1) prosenttia.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Maaliskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli -0,5x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja. 

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja laski 40,6 (56,1) milj. euroon tammi-maaliskuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 137,4 (162,4) prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta oli 28,9 (46,0) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 24,5 (42,7) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma parani -176,0 (-127,3) milj. euroon maaliskuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi edellisvuoteen verrattuna hyvin kaikissa divisioonissa Teollisuuden divisioonaa ja Saksaa lukuun ottamatta. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 482,9 (492,8) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 28,4 (29,6) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 248,2 (219,4) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat 275,9 (269,2) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat olivat 179,1 (179,5) milj. euroa.

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia puolivuosikatsauksessa 2020 raportoituun verrattuna. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa.

Koronapandemian ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman vaikutukset Caverioniin sekä toimenpiteet, joita yhtiö on suorittanut, on esitetty erillisenä yhteenvetona tämän kappaleen jälkeen ja kuvattu aikaisemmin raportissa kappaleissa ”Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät” ja ”Toimintaympäristö vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä ja vuonna 2020”.

KORONAPANDEMIAN JA SITÄ SEURANNEEN TALOUDELLISEN TAANTUMAN VAIKUTUS CAVERIONIIN

Koronapandemian ensimmäinen aalto ja sitä seurannut taloudellinen taantuma vaikuttivat Caverionin liiketoimintaan negatiivisesti vuonna 2020. Toisen vuosineljänneksen suurten vaikutusten jälkeen vaikutus heikentyi ja oli kolmannen vuosineljänneksen aikana rajoitetumpi, kunnes taas lisääntyi jonkin verran neljännellä vuosineljänneksellä.

Koronaviruksen toinen aalto näkyi vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä, mikä jälleen lisää riskitasoa. Koronan toinen aalto johti uusiin sulkutoimenpiteisiin myös Caverionin toimintamaissa ja lisäsi jonkin verran negatiivisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Caverionin liiketoiminta on altistunut useille riskeille koronaan ja taloudelliseen taantumaan liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden päätökset keskeyttää tai peruuttaa voimassaolevia sopimuksia, uusien palveluiden kysynnän puute, työntekijöiden tai alihankkijoiden henkilöstön poissaolot, asiakkaiden tai viranomaisten päätökset sulkea työmaita ja muita toimitiloja, asiakkaiden maksusuoritusten laiminlyömiset ja rahoituksen puute tai heikko saatavuus.

Sen välittömien vaikutusten lisäksi koronapandemia on myös johtanut maailmanlaajuiseen taantumaan, joka voi vaikuttaa useilla alueilla negatiivisesti yleiseen kysyntään ja hinnoitteluympäristöön myös Caverionin osalta. Kuitenkin olennainen osa Caverionin palveluista on luonteeltaan sellaista, että asiakkaat tarvitsevat näitä palveluita myös taantuman aikana.

On edelleen epäselvää, kuinka pitkään koronapandemia tulee kestämään sekä kuinka syvä ja pitkä sitä seurannut taantuma tulee olemaan ja kuinka nopeasti talous elpyy. Liiketoiminnan volyymi ja uusien tilausten määrä ovat tärkeitä tekijöitä Caverionin suorituksen kannalta vuonna 2021. Koronavirusta vastaan tehtävien laajamittaisten rokotusten odotetaan parantavan yleistä riskitilannetta jatkossa. Caverion arvioi, että koronapandemia vaikuttaa edelleen negatiivisesti vuoden 2021 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, minkä jälkeen toimintaympäristön odotetaan parantuvan.