Ville Tamminen,

08.01.2018

Kiinteistöt

Pääkonttori on perinteisesti ollut menestyvän yrityksen tärkein käyntikortti. Suomen suurimpien kaupunkien keskustat ovat edelleen täynnä satavuotiaita graniittilinnoja, jotka puhuvat omaa kieltään siitä, millaista viestiä aikalaisille on haluttu kertoa yrityksen tai julkisyhteisön toiminnasta.

Myöhemmin jugendlinnojen sijaan alettiin rakentaa moderneja lasiseinäisiä toimistoja, joilla pyrittiin viestimään auktoriteetin sijaan yritystoiminnan avoimuudesta ja tehokkuudesta. Trendit vaihtuvat, mutta yhtä kaikki kiinteistöt olivat pitkään tärkeä osa yrityksen julkisuuskuvaa.

Nykyään graniittilinnoja tai lasipalatseja pystytetään omaan taseeseen yhä harvemmin, sillä suurin osa yrityksistä pitää päämajaansa vuokrakiinteistöissä ja taseen kevyenä. Kun toiminta siirtyy yhä useammin vuokratiloihin, ei kiinteistön arvolle enää nähdä samanlaista merkitystä kuin ennen. Historialla on kuitenkin tapana toistaa itseään, ja tulevaisuudessa kiinteistöt nousevat jälleen tärkeäksi maineenhallinnan keinoksi, mutta tällä kertaa hieman eri syistä kuin ennen.

Kiinteistön arvo – maineriski vai vetovoimatekijä?

Noin 300 000 suomalaista löysi Tilastokeskuksen mukaan kodin uudesta kunnasta vuonna 2016. Innokkaimpia muuttajia ovat perheenperustamisikäiset nuoret aikuiset. Tulevaisuudessa kiinteistöjen kunto tulee olemaan yhä suurempi kilpailutekijä niille kunnille, jotka pystyvät osoittamaan, että opinahjojen ja muiden julkisten laitosten kunnosta ja sisäilmaolosuhteista on pidetty ja pidetään huolta eikä niissä ilmene sisäilmaongelmia.

Vastaavasti kallis kunnan houkuttelevuuden eteen tehty brändityö on turhaa, jos kunta profiloituu lapsiperheille epähoukuttelevaksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöjen sisäilmaolosuhteiden perusteella.

Kiinteistön maine, organisaation maine?

Samat maineriskit koskevat kuntien lisäksi myös muita julkisyhteisöjä ja yrityksiä. Kun sote-kiihdytyksessä kiinteistö ja sen sijainti ovat terveyspalveluja tuottavalle yritykselle yksi merkittävä kilpailutekijä, harva terveyden- tai sosiaalihuollon palveluntuottaja haluaa leimautua homeongelmaisen kiinteistön perusteella. On aina toimijan itsensä vastuulla varmistaa, että kiinteistöissä, joissa liiketoimintaa harjoitetaan, on hyvät olosuhteet.

Myös yksityisen ja julkisen sektorin työntekijät ovat yhä kiinnostuneempia työoloista, jotka ovat kilpailutekijä myös työmarkkinoilla. Hyvän sijainnin lisäksi tapetilla ovat nyt työpaikan kiinteistön kunto ja sisäilmaolot. Jatkossa kiinteistöjen sisäilmaolosuhteista ja esimerkiksi energiatehokkuudesta kiinnostuvat entistä enemmän myös kuluttajat.

Kiinteistön arvo on kilpailuvaltti

Miksi kiinteistön arvon merkitykseen ei ole herätty, vaikka sisäilmaongelmat nousevat jatkuvasti otsikoihin? Syy on yksinkertainen: yksikään toimija ei vielä ole joutunut kantamaan maineriskiä. Vielä ei siis toisin sanoen ole osattu kyseenalaistaa sitä, että kouluissa ja sairaaloissa esiintyy jatkuvasti home- ja sisäilmaongelmia.

Sosiaalisen median aikakaudella maineriski voi lähteä leviämään nopeasti ja hallitsemattomasti. Kiinteistön omistajan, sijoittajan tai vuokralaisen kannalta ei ole niinkään oleellista, onko ilmiö todellinen tai kuka on vastuussa, sillä kohun keskelle voi päätyä heistä kuka tahansa. Niin kiinteistön omistajan kuin vuokralaisenkin kannattaa siis kiinnostua maineenhallinnasta ennen, kuin maineriski lähtee käsistä.