Henri Käyrä,
13.02.2024
Kiinteistöt

Sisäilmatutkimus – miten välttää mahdolliset sudenkuopat?

Sisäilmastoseminaari lähestyy jälleen. Allekirjoittanut on työskennellyt sisäilmatutkimusten parissa jo 15 vuotta, ja nyt on vuorossa seitsemäs seminaari. Tämä saikin minut pohtimaan, mitä kaikkea on tapahtunut matkan varrella. Kokosin kolmen kohdan muistilistan, jonka avulla vältät sisäilmatutkimuksen sudenkuopat.

Sisäilmatutkimuksen tavoitteena on arvioida kiinteistön sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen taustalla on usein kiinteistön käyttäjien havainnot sisäilmaongelmasta. Sisäilmatutkimus voidaan toteuttaa myös, kun halutaan arvioida kiinteistössä tehtyjen korjaustoimenpiteiden onnistumista.

Sisäilman tutkimus- ja analyysimenetelmissä ei ole tapahtunut isoja harppauksia viimeisten 15 vuoden aikana. Sen sijaan tietoa on saatavilla yhä enemmän – jopa ähkyyn asti. Asiantuntijat osaavat kyllä soveltaa ja suodattaa tietoa, mutta miten aiheeseen perehtymätön voi tietää, mikä tieto on luotettavaa ja mikä ei? Entä miten välttää mahdolliset sudenkuopat?

Muista ainakin seuraavat kolme asiaa, kun sisäilmatutkimus tulee kiinteistössäsi ajankohtaiseksi.

1. Anna sisäilmatutkimus pätevän asiantuntijan tehtäväksi

Sisäilmatutkimukset ovat myös liiketoimintaa, joten palveluntarjoajia löytyy nykyään paljon. Asiakkaan etu ei välttämättä toteudu, jos ongelmaa lähestytään kaupallisessa mielessä. Kaikki tutkimusmenetelmät eivät täytä tieteellisiä kriteereitä, eikä niiden tekijöillä välttämättä ole riittävää kiinteistöalan koulutusta.

Netistä löytyvistä pätevyysrekistereistä voi tarkistaa, ovatko tutkija tai yritys päteviä tekemään kiinteistöjen sisäilmatutkimuksia. Esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijalla (RTA) on hyvä perusosaaminen rakennusterveydestä, kosteusvaurioista, sisäilman laadusta sekä ohjearvoista.
Sisäilma-asiantuntija (SISA) taas hallitsee sisäilman laatuun liittyvät tutkimusmenetelmät. Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) puolestaan osaa jo varsin syvällisesti selvitellä ongelmia pintaa syvemmältä.

Pelkkä koulutus ei tietenkään takaa onnistunutta lopputulosta, vaan välillä voi olla hyvä myös tarkistaa tekijän referenssit.

Sisäilmaprosessien hoitoon on selkeät toimintamallit, mutta harvemmin on tarjolla oikotietä onneen. Jokainen kiinteistö on erilainen, ja niin on myös jokainen tutkimus. Asiantunteva sisäilmatutkija ottaa tämän huomioon.

2. Pidä asiantuntija mukana matkassa koko projektin ajan

Valitse tutkija tai yritys, jonka palveluun sisältyy tuki koko tutkimuksen ajan – alkusuunnittelusta aina jatkotoimenpiteisiin saakka. Ammattitaitoinen tutkija seuraa tekemiensä toimenpide-ehdotusten käytännön toteutusta tutkimuksen jälkeenkin.

Hyvä sisäilmatutkimus ei siis pääty siihen, että sinulle luovutetaan tutkimusraportti, jonka jälkeen olet oman onnesi nojassa. Jos kiinteistön sisäilma halutaan saada oikeasti kuntoon ja kiinteistön käyttäjät tyytyväisiksi, on ammattilaisen varmistettava myös toimenpiteiden toteutuminen.

Varmista myös, että tutkija sitoutuu olemaan mukana kiinteistön käyttäjille suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa ja sisäilmatyöryhmien palavereissa. Hyvä tiedottaminen on yksi tärkeimmistä asioista sisäilmatutkimuksissa, ja asiantuntija auttaa siinä.

3. Tutki sisäilmaongelmien laatu johdonmukaisesti

Moni ajattelee vielä tänäkin päivänä, että sisäilmaongelmat johtuvat mikrobivaurioista ja että ongelmien olemassaolo selviää näytteenotolla. Todellisuudessa sisäilman laatua voi heikentää kiinteistössä moni tekijä.

Riittämätön tai väärin säädetty ilmanvaihto on yleisin tekijä huonon sisäilman taustalla, mutta muutkin asiat vaikuttavat koettuun sisäilman laatuun. Näitä ovat esimerkiksi siivous, rakennuksen ilmatiiveys, teolliset mineraalivillakuidut, kemialliset päästöt, lämpöviihtyvyys ja sisäilman kuivuus. Viime aikoina on usein tullut vastaan myös kalusteiden ja uusien pintojen aiheuttamat päästöt. Toisinaan sisäilmaongelmien taustalla saattavat taas olla rakennusautomaation toimintahäiriöt.

Usein sisäilmaongelmat johtuvat useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Eri ihmiset voivat myös oireilla samassa tilassa eri tavoin.

Mahdollisiin sisäilmaongelmiin kannattaa puuttua nopeasti. Ennen varsinaisten tutkimusten aloittamista on kuitenkin selvitettävä lähtötilanne huolellisesti. Millaisia ongelmia esiintyy, missä tiloissa ja miten kauan niin on tapahtunut? Työterveyshuolto on syytä ottaa mukaan selvityksiin hyvin varhaisessa vaiheessa.

Laajemmissa ongelmissa huolellinen esiselvitys (aineistoon tutustuminen, kohdekäynti, mahdolliset kyselyt) määrittää, mitä kaikkea kiinteistössä pitäisi tutkia. Tämän jälkeen laaditaan tutkimussuunnitelma, jossa on perusteltu, mitä tutkitaan ja missä laajuudessa.

Välillä on hyvä muistaa, etteivät kyselytutkimukset tai tausta-aineiston lähtötiedot aina ole täysin luotettavia. Sisäilma on tunteita herättävä aihe. Huhut ja faktat saattavat helposti sekoittua keskenään. Taustaselvityksen merkitystä ei siis voi liikaa korostaa.  

Sisäilmatutkimuksen sudenkuoppia

  • puutteellinen tai olematon lähtöaineisto
  • aineistoon tutustumisen ja/tai esiselvityksen laiminlyönti
  • tutkimusten toteuttaminen näytteenotto edellä
  • liian suppeat tai rajatut tutkimukset
  • puutteellinen tiedottaminen
 

Sisäilmastoseminaari järjestetään 12.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa. Löydät meidät ständiltä 53. Ilmoittaudu mukaan ja tule moikkaamaan!

Tutustu myös Caverionin asiantuntijapalveluihin.

Kysyttävää kiinteistösi sisäilmasta? Ota yhteyttä!

 
Henri Käyrä
Henri Käyrä
Tiimiesihenkilö, Sertifioitu rakennusterveysasiantuntija (RTA) ja kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT), Caverion Suomi