Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n vaikutus Suomessa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n vaikutus Suomessa
EU:n uudistuva lainsäädäntö vauhdittaa kiinteistöjen energiaremonttia. Ajankohtaisin muutos on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD. Hallitus hyväksyi lakiesityksen direktiivin toimeenpanosta Suomessa maaliskuussa 2020, joten kiinteistökentällä on korkea aika ryhtyä toimeen. 

Mistä direktiivissä on oikein kyse? Katso listasta direktiivin pääkohdat ja vaikutukset Suomessa. Olemme syventyneet direktiivin vaikutuksiin tarkemmin ilmaiseksi ladattavassa oppaassa, lataa opas käyttöösi!

1. Lisää sähköautojen latauspisteitä parkkipaikoille

Maaliskuussa 2020 hyväksytty lakiesitys velvoittaa sähköautojen latausvalmiuksien lisäämiseen. Sähköautojen latausinfraa tullaan lisäämään kunnianhimoisesti uusissa ja laajasti korjattavissa kiinteistöissä. Olemassa oleviin rakennuksiin latauspisteet toteutetaan direktiivin minimivaatimusten mukaan, jotta kustannukset pysyisivät kiinteistönomistajille maltillisina. 

Asuinrakennukset 

 

  • Kaikkiin uusiin ja laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa, on tehtävä jokaiselle paikalle sähköautojen latauspistevalmius.
  • Olemassa oleville asuinrakennuksille ei aseteta velvoitteita, vaan latauspisteiden rakennuksesta päättää taloyhtiö tai rakennuksen tai pysäköintipaikkojen omistaja.

 

Muussa kuin asuinkäytössä olevat rakennukset

Muiden kuin asuinrakennusten kohdalla vaatimukset latauspisteiden määrästä porrastuvat pysäköintipaikkojen mukaan:

  • 11–50 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi normaalitehoinen (3,7–22 kW) tai suuritehoinen (yli 22 kW) latauspiste
  •  51—100 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi suuritehoinen tai kaksi normaalitehoista latauspistettä
  • Yli 100 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi suuritehoinen tai kolme normaalitehoista latauspistettä

Latauspistevalmiuden asentamisesta on puolestaan säädetty seuraavasti:

  • 11–30 pysäköintipaikkaa: latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 50 prosenttiin pysäköintipaikoista 
  • Yli 30 pysäköintipaikkaa: latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 20 prosenttiin pysäköintipaikoista. Latauspistevalmiuden vähimmäismäärä ei saa kuitenkaan olla pienempi kuin 15
Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulevat sovellettaviksi vuodesta 2021 lähtien. Tietyissä ei-asuinrakennuksissa ensimmäisten latauspisteiden tulisi olla asennettuina vuoden 2024 loppuun mennessä. Lakiesityksestä voit lukea lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta


2. Kiinteistötekniikan on oltava modernia

Yksi EPBD-direktiivin päätavoitteista on vähentää kiinteistöjen päästöjä älykkään teknologian avulla. Teknisiin järjestelmiin kohdistuu kolme vaatimusta:

  1. Säännölliset, pakolliset tarkastukset nimellisteholtaan yli 70 kW:n lämmitys- ja ilmastointijärjestelmille sekä yhdistetyille lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille
  2.  Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmä kaikkiin ei-asuinrakennuksiin, joiden nimellisteho ylittää 290 kW vuoteen 2025 mennessä, uusiin sekä korjattaviin rakennuksiin vuodesta 2021 lähtien
  3. Automaatiolla on kyettävä mm. seuraamaan kiinteistön energiankulutusta, analysoimaan kiinteistön energiatehokkuutta sekä viestimään kiinteistön muiden teknisten järjestelmien kanssa

Suomessa on jo pitkään tehostettu energiankäyttöä vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla. Näiden sopimusten avulla on myös pystytty täyttämään EU:n energiatehokkuusvelvoitteet. Lakiluonnoksessa ehdotetaankin, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien pakollisten tarkastusten sijaan direktiivin velvoitteet täytettäisiin toimintaa jatkamalla ja laajentamalla.


3. Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia asettaa kunnianhimoiset tavoitteet päästöleikkauksille kiinteistöissä

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia valmistui maaliskuussa 2020. Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä 90 % seuraavaan 30 vuoden aikana. Uudisrakentaminen täyttää jo energiatehokkuusvaatimukset, joten strategia keskittyy ennen vuotta 2020 valmistuneeseen rakennuskantaan. 

Strategiassa haetaan päästövähennyksiä erityisesti toimenpiteillä, jotka pienentävät lämmityksen ja ostoenergian tarvetta. Koko strategia on nähtävillä Ympäristöministeriön sivuilla.  

Miten kiinteistöalan tulisi reagoida muutoksiin?

Tärkeintä on muistaa, että energiatehokkuustyötä tehdään ympäristöä ja ihmisiä varten. Direktiivi vain määrittää toimenpiteet, jotka kaikkien vähintään on tehtävä. Mutta tehdään mieluusti enemmän kuin minimi – otetaan huomioon ennen kaikkea käyttäjien tarve ja katsotaan eteenpäin kohti kestävää tulevaisuutta. 

Syvennymme EPBD-direktiivin vaikutuksiin tarkemmin ilmaiseksi ladattavassa oppaassa. Klikkaa tästä ja lataa opas käyttöösi!

Jukka Paloniemi 
kehityspäällikkö
+ 358 50 390 1151
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@caverion.com

Pyydä tarjous tai lisätietoja

Blogiarkisto