Kuinka varmistamme energian riittävyyden, kun meitä koettelevat yhtä aikaa energiamurros, ilmastonmuutos sekä kasvavat turvallisuushaasteet? Tätä pohdimme syksyllä järjestetyssä Vuoronvaihto2025-paneelissa yhdessä Fingridin, Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen uusiutuvien sekä Nordean asiantuntijoiden kanssa. Keskustelusta nousi esiin kuusi keskeistä oppia – konkreettisia tekoja, joilla varmistamme energian riittävyyden myös tulevaisuudessa.
Teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen kasvattaa sähkön kysyntää ennennäkemättömällä vauhdilla. Tämä tuo haasteita sähkönsiirrolle: sähkö pitää saada siirrettyä luotettavasti sieltä, missä se tuotetaan, sinne, missä sitä kulutetaan. Suomessa tehdään jo nyt paljon: uusia voimaloita nousee, rajasiirtoyhteyksiä kehitetään ja kantaverkkoa vahvistetaan vauhdilla.
Verkon vahvistaminen ja uuden tuotannon rakentaminen eivät yksin riitä. Tarvitaan myös joustoa kulutukseen. Kulutusjousto tarkoittaa, että kulutusta siirretään edullisempiin hetkiin ja kulutushuippujen ulkopuolelle, jotta sähköjärjestelmä pysyy tasapainossa ja kustannukset pienenevät.
Kiinteistöissä kulutusjousto onnistuu hyvin automaation avulla, ja kotitalouksissa se voi tarkoittaa vaikkapa sähköauton latauksen ajoittamista halvemmille tunneille. Myös teollisuudessa on mahdollista ohjata tuotantoa energian saatavuuden ja hinnan perusteella tietyissä prosesseissa.
Myös fiksu ja joustava energiajärjestelmä on haavoittuvainen, jos sitä ei suojata. Paneelissa muistutettiin, että sähköverkkoa, voimaloita ja järjestelmiä on suojattava sekä fyysisiltä että kyberuhilta.
Suojautuminen koskee meitä kaikkia: teollisuuden kriittiset prosessit tarvitsevat varajärjestelmiä, kiinteistöjen automaatio- ja turvajärjestelmien kunnossapito ja ajantasaiset päivitykset ovat elintärkeitä, ja kotitalouksissa kyberhyökkäyksiltä suojautuminen ja tietoturvasta huolehtiminen ovat osa arjen varautumista.
Meille suomalaisille on ominaista ajatus, että on parempi katsoa kuin katua. Tästä on ollut paljon hyötyä: selvisimme energiakriisistä melko kuivin jaloin, koska varautumisen perinne on meillä vahva. Irtauduimme venäläisestä sähköstä ja kaasusta – ja rakensimme vauhdilla omaa kapasiteettia kriisin keskellä.
Selviytyminen oli yhdistelmä suunnitelmallisuutta ja pientä onnenkantamoista. Esimerkiksi tuulivoiman nopea kasvu ja uuden ydinvoiman valmistuminen osuivat kriittiseen hetkeen.
Varautuminen on vahvuutemme, joka on syytä säilyttää myös jatkossa. Sen merkitys näkyy kaikkialla: teollisuuden jatkuvuussuunnittelu pitää tuotannon pyörimässä, kiinteistöissä huolto ja ylläpito pitävät olosuhteet kunnossa, ja suomalaisia kotitalouksia on jo pitkään ohjeistettu varautumaan kriiseihin hankkimalla perustarvikkeita varastoon.
Puhdas siirtymä vaatii investointeja: tarvitaan uusia voimaloita, sähköverkon vahvistamista, energiavarastojen kehittämistä ja ennen kaikkea energiatehokkuustoimia.
Panostukset energiatehokkuuteen hyödyttävät kaikkia: teollisuudessa prosessien modernisointi pienentää kustannuksia ja päästöjä, kiinteistöissä energiatehokkuusremontit ja energiakatselmukset parantavat kannattavuutta, ja kotitalouksissa energiansäästö näkyy suoraan pienempinä laskuina. Jokainen panos tukee järjestelmän kestävyyttä ja nopeuttaa puhdasta siirtymää.
Hajautetun energiantuotannon – kuten tuuli- ja aurinkovoiman – lisääntyessä energiajärjestelmän hallinta edellyttää valtavan datamäärän käsittelyä. Paneelissa todettiin, ettei se enää ole realistista ilman tekoälyn apua.
Data on voimavara kaikille. Teollisuudessa se auttaa tehostamaan prosesseja ja ennakoimaan häiriöitä, kiinteistöissä se ohjaa olosuhteita, ja kotitalouksissa se tarjoaa avaimet energiankulutuksen ja -laskun pienentämiseen.
Ratkaisevaa on kuitenkin ihmisten osaaminen: asiantuntijoita tarvitaan tulkitsemaan dataa, ottamaan käyttöön uusia järjestelmiä ja viemään kehitystä eteenpäin.
Vaikka me Suomessa olemme onnistuneet vähentämään fossiilisten polttoaineiden osuutta ja lisäämään kotimaista energiantuotantoa, Euroopassa ollaan edelleen riippuvaisia fossiilisista tuontipolttoaineista. Näistä on päästävä eroon niin geopoliittisista kuin ilmastosyistä.
Suomella onkin nyt mahdollisuus olla iso osa ratkaisua.
Meillä on vahva sähköverkko, hyvät edellytykset toteuttaa energiaintensiivisiä hankkeita puhtaalla energialla, kansainvälisesti arvostettua insinööriosaamista, vakaa yhteiskunta sekä sijoittajia houkutteleva markkina. Tulevaisuuden megainvestoinnit, kuten datakeskukset, napataan puhtaan energian avulla, ja meillä on kaikki edellytykset olla kokoamme suurempi toimija Euroopan energiamarkkinoilla.
Me Caverionilla rakennamme ja huollamme energiantuotannon ratkaisuja, ylläpidämme teknistä infraa ja teollisuuden prosesseja sekä pidämme kiinteistöt toimivina.
Tämä kolmijakoinen työ on välttämätöntä: ilman toimivaa infraa yhteiskunta pysähtyy, ilman luotettavaa teollisuutta talous ei pyöri, ja ilman toimivia kiinteistöjä ihmisten arki häiriintyy.
Kun kaikki tasot pelaavat yhteen, Suomi voi lunastaa kärkipaikan Euroopan energiamurroksessa, ja arki toimii keskeytyksettä niin yhteiskunnassa, teollisuudessa kuin kiinteistöissä.
Kiinnostaako kuulla, miten voimme tehostaa prosessejasi ja energiankäyttöäsi infrastruktuurissa, teollisuudessa tai kiinteistöissä? Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Katso #Vuoronvaihto2025-verkkolähetys ja paneelikeskustelu (kohta 2:09:04)