Janne Kiiskilä,
28.10.2026
Teollisuus

Mistä vesivoimalaitoksen käyttövarmuus syntyy?

Vesivoima on yksi Suomen sähköjärjestelmän kulmakivistä. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto vaihtelee sään mukaan, joten rinnalle tarvitaan nopeasti käyttöön saatavaa ja luotettavaa sähköntuotantoa. Vesivoimalla onkin tärkeä rooli sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. Tämän tasapainon ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä taustalla: vesivoimalaitosten ympärivuorokautista valvontaa, nopeaa reagointia poikkeustilanteisiin sekä syvällistä ymmärrystä kunkin laitoksen toiminnasta.

Caverionin käyttökeskus on vesivoimalaitoksen ensivaste häiriötilanteissa

Vesivoimalaitokset ovat tyypillisesti miehittämättömiä suurimman osan ajasta. Caverionin 8760 Käyttökeskuksen tehtävänä on ylläpitää ympärivuorokautista tilannekuvaa laitosten toiminnasta ja reagoida mahdollisiin poikkeamiin välittömästi.

Käyttökeskuksessa seurataan kellon ympäri vedenpinnan korkeutta, virtaamia, laitteiden tilaa sekä erilaisia hälytyksiä, joita syntyy esimerkiksi mittausarvojen poiketessa sallituista raja-arvoista tai laitteistossa havaittujen vikojen seurauksena. Vesivoimalaitosten toimintaa ohjaavat tiukat ympäristö- ja lupaehdot, jotka asettavat rajat vedenpintojen korkeudelle ja juoksutettaville vesimäärille.

Kun käyttökeskus havaitsee poikkeaman vesivoimalaitoksen toiminnassa, ensimmäinen tehtävä on arvioida sen vakavuus: onko kyse hetkellisestä poikkeamasta, alkavasta viasta vai välitöntä vianhoitoa vaativasta tilanteesta? Kaikki poikkeamat eivät merkitse vakavaa ongelmaa, eikä jokaiseen tilanteeseen tarvita fyysistä käyntiä kohteessa.

Käyttökeskuksessa muodostetaan havaintojen pohjalta kokonaiskuva laitoksen tilanteesta ja valitaan kuhunkin tapaukseen tarkoituksenmukaiset toimenpiteet.

Käyttö, valvonta ja kunnossapito saman katon alla

Vesivoimalaitoksen käyttövarmuus syntyy yhteistyöstä. Käyttökeskuksen reaaliaikaiset havainnot auttavat laitoksen kunnossapitoa kohdistamaan toimenpiteet oikeisiin asioihin. Kunnossapidon vahva kenttäosaaminen puolestaan auttaa käyttökeskusta ymmärtämään laitosten teknistä sielunelämää entistä syvällisemmin.

Caverionin mallissa käytönvalvonta, kunnossapito ja laaja tekninen asiantuntemus löytyvät saman organisaation sisältä. Kun käyttökeskuksessa havaitaan poikkeama, tieto siirtyy välittömästi oikeille asiantuntijoille. Tarvittavat korjaustoimenpiteet tai tarkastukset voidaan aloittaa heti ilman välikäsiä ja pitkiä tiedonsiirtoketjuja.

Käyttökeskuksen tukena on lisäksi laaja joukko energia-, sähkö- ja automaatioalan asiantuntijoita sekä Caverionin pitkä kokemus uusiutuvan energian tuotantolaitoksista. Tämä monialaisuus on korvaamatonta erityisesti silloin, kun ongelman ratkaiseminen vaatii usean eri erikoisosaamisalueen yhteistyötä.

Asiakkaalle tämä näkyy yhtenäisenä palveluna ja sujuvana yhteistyönä koko laitoksen elinkaaren ajan.

Automaatio ja asiantuntijatyö täydentävät toisiaan

Nykyaikaisissa vesivoimalaitoksissa automaatio huolehtii monista toiminnoista ja reagoi häiriötilanteisiin nopeasti ennalta määriteltyjen toimintalogiikoiden mukaisesti.

Kaikkia tilanteita ei kuitenkaan voida ratkaista automaattisesti. Käyttökeskuksessa tarkastellaan tilanteita laajemmasta näkökulmasta: mikä ratkaisu on turvallisuuden, sähköntuotannon, ympäristön ja taloudellisen optimoinnin kannalta järkevin.

Häiriön syy ja luonne selvitetään aina, ja niiden perusteella arvioidaan tarvittavat toimenpiteet. Voidaanko tuotantoa jatkaa toisella koneikolla tai laitos käynnistää uudelleen? Tarvitaanko kunnossapitoa paikalle välittömästi vai voidaanko tilannetta seurata hallitusti?

Tavoitteena ei ole ainoastaan palauttaa laitos turvalliseen tilaan, vaan myös löytää ratkaisu, jolla sähköntuotantoa voidaan mahdollisuuksien mukaan jatkaa häiriötilanteesta huolimatta.

Juuri tällaisissa hetkissä korostuvat vankka tekninen osaaminen, kokemus ja syvällinen laitostuntemus. Vaikka kaksi vesivoimalaitosta näyttäisivät paperilla samanlaisilta, jokaisella kohteella on omat ainutlaatuiset erityispiirteensä, jotka on otettava huomioon päätöksenteossa.

Vuosikymmenten ikäiset laitokset vaativat erityisosaamista

Suomalaiset vesivoimalaitokset ovat olleet käytössä vuosikymmeniä. Vaikka automaatio- ja valvontajärjestelmiä on päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia, laitoksissa voi olla paljon alkuperäistä, raskasta tekniikkaa. Ei ole tavatonta, että samassa laitoksessa digitaalinen ohjausjärjestelmä pelaa yhteen useita vuosikymmeniä vanhan turbiinin ja generaattorin kanssa. Teknologian kehityksestä huolimatta vesivoiman perusperiaate ei ole muuttunut mihinkään vuosien saatossa: luonnonvoima pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähköä.

Pitkät elinkaaret ovat vesivoiman vahvuus, mutta ne asettavat kunnossapidolle ja valvonnalle omat vaatimuksensa. Jokaisella laitoksella on oma historiansa, omat tekniset oikkunsa ja valtava määrä sellaista hiljaista tietoa, joka on kertynyt sukupolvien aikana. Käyttövarmuuden kannalta onkin kriittistä, että tämä vuosikymmenten aikana karttunut hiljainen tieto siirtyy eteenpäin uusille asiantuntijoille.

Ennakoiva analytiikka auttaa tunnistamaan poikkeamia ajoissa

Vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus on edelleen korvaamatonta, mutta sen rinnalle on noussut uusia työkaluja, jotka helpottavat vesivoimalaitosten kunnossapitoa.

Perinteisesti järjestelmät ovat hälyttäneet vasta silloin, kun jokin mittausarvo ylittää sille asetetun raja-arvon – eli siinä vaiheessa, kun vika on jo päällä. Nykyisin analytiikka ja tekoäly mahdollistavat poikkeamien tunnistamisen jo paljon aikaisemmin.

Tekoälypohjaiset mallit osaavat seuloa mittausdatasta hienovaraisia muutoksia jo ennen varsinaisia hälytyksiä. Esimerkiksi lämpötila- tai värähtelymittauksissa voi näkyä pieniä trendimuutoksia, jotka paljastavat alkavan ongelman jo etukäteen. Tämä mahdollistaa siirtymisen reaktiivisesta huollosta ennakoivaan kunnossapitoon.

Poikkeamien syiden ja merkityksen arviointi vaatii kuitenkin edelleen asiantuntijoiden kokemusta ja laitostuntemusta. Koska jokainen vesivoimalaitos on yksilöllinen, myös analytiikkamallit rakennetaan ja kehitetään laitoskohtaisesti ihmisen ja teknologian yhteistyönä.

Caverionin käyttökeskuksessa poikkeamia lähestytään insinöörimäisellä uteliaisuudella: miksi näin tapahtui, miten tilanne ratkaistiin ja miten vastaavat häiriöt ehkäistään jatkossa.

Kumppanuusmalli yleistyy vesivoimassa

Yhä useampi vesivoimatoimija hakee käyttövarmuutta kokonaisvaltaisista palvelumalleista, joissa käytönvalvonta, tekninen asiantuntijuus ja kenttätyö muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Caverionin viimeaikaiset vesivoimakumppanuudet ovat tästä hyvä esimerkki.

Vuonna 2025 Kemijoki Oy valitsi meidät Kymijoella sijaitsevien Anjalankosken ja Inkeroisten vesivoimalaitosten käynnissä-, kunnossapito- ja käytönvalvontakumppaniksi. Kumppanin valinnassa ratkaisivat erityisesti vahva vesivoimaosaaminen, paikallinen läsnäolo sekä digitaaliset analytiikkapalvelut.

Keväällä 2026 Kainuun Voima puolestaan valitsi meidät vastaamaan kolmen Kajaanissa sijaitsevan vesivoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa vesivoimalaitosten korkea käyttövarmuus ja pitkä elinkaari.

Vesivoima on tärkeä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää 

Kotimaisen vesivoiman merkitys sähköjärjestelmän vakauden, säädettävyyden ja huoltovarmuuden kannalta säilyy vahvana myös tulevaisuudessa. Kun uusiutuvan energiantuotannon määrä kasvaa, tarvitaan tuotantomuotoja, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti sähköjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.

Käyttökeskuksissa tehtävä työ jää usein näkymättömäksi, mutta sillä on suuri merkitys voimalaitosten käyttövarmuudelle. Mitä aikaisemmin poikkeamat havaitaan ja mitä paremmin laitosten toiminta tunnetaan, sitä tehokkaammin häiriöitä voidaan ehkäistä. Siksi käytönvalvonnan, kunnossapidon ja teknisten asiantuntijoiden  saumaton yhteistyö on yhä tärkeämpi osa vesivoimalaitosten elinkaaren hallintaa myös tulevaisuudessa.


Haluatko varmistaa vesivoimalaitoksen käyttövarmuuden ja pitkän elinkaaren? 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan siitä, miten Caverionin 8760-käyttökeskus ja modernit analytiikkapalvelut voivat auttaa kehittämään vesivoimalaitoksen käytönvalvontaa ja ennakoivaa kunnossapitoa.  

Janne Kiiskilä

Erityisasiantuntija | Caverion Suomi Oy