Sumuinen pelto ja metsä
Kari Reunanen,
20.11.2026
Teollisuus

Voiko datakeskuksen rakentaa väärään paikkaan?

Kokonaisvaltaisempi koordinointi auttaisi huomioimaan myös datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen 

Useimmissa datakeskuksia koskevissa puheenvuoroissa ollaan huolestuneita sähkön riittävyydestä ja hinnannoususta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys, joka usein ratkeaa jo samalla hetkellä kuin tontti valitaan: saadaanko datakeskuksen hukkalämpöä hyödynnettyä järkevästi. Hukkalämmön hyödyntäminen olisi suorastaan kriittisen tärkeää, jos haluamme datakeskuksista pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia työllisyyden lisäksi. Niinpä datakeskusten sijoittelua olisi hyvä tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin. 

Paljonko lämpöä datakeskuksista päätyy taivaalle?

Palvelimissa sähköteho muuttuu laskennaksi ja lämmöksi. Alkuperäisestä sähkötehosta palautuu lämmöksi jopa 90 prosenttia ja datakeskuksella harvoin on mitään käyttöä lämmölle. Helpoin vaihtoehto on lauhduttaa lämpö ulkoilmaan, jolloin taivaalle päätyy energiaa, josta on jo kertaalleen maksettu.

Mielestäni energiaviisaus alkaa siitä, että tämä lämpö huomioidaan datakeskuksen sijoituspaikan vaikutuksia arvioidessa.

Datakeskusten kasvu on kovaa, sillä yhden perusskenaarion mukaan Suomen datakeskuksista lauhdutettaisiin vuonna 2029 ulkoilmaan tai vesistöihin noin 4,8 TWh lämpöä vuodessa. Tällä jo lämmittäisi koko Tampereen kodit.  

Nopeimman kasvun skenaariossa vuonna 2030 noin kaksi kolmasosaa datakeskusten sähköstä kuluu tekoälymallien kouluttamiseen ja käyttämiseen. Niiden lämpö saadaan talteen noin 40–50 °C:n tasolla. Tällöin datakeskussektori voisi teoriassa tuottaa lämpöpumppujen avulla noin 10 TWh kaukolämpöä vuodessa. Se olisi noin kolmannes Suomen koko kaukolämpömarkkinasta, sillä kaukolämmön mitattu käyttö oli vuonna 2025 n. 30 terawattituntia.

Toisin sanoen, voisimme tuottaa jopa kolmasosan kaukolämmöstämme datakeskusten hukkalämmöllä. 

Datakeskus, hukkalämmön hyödyntäminen ja sijainti kuuluvat samaan päätökseen

Datakeskuksen hukkalämpöä syntyy niin paljon, että kaukolämpöverkko on käytännössä ainoa järkevä vastaanottaja tälle mittakaavalle. Lämpö voi myös synnyttää uutta liiketoimintaa lämpöä tarvitsevaan teollisuuteen. Molemmat edellyttävät, että lämmön käyttäjä on lähellä.

Lämmönsiirtoputken pituudelle ei ole yhtä oikeaa rajaa, mutta yleisesti puhutaan maksimissaan muutamista kilometreistä. Laitoksen koko vaikuttaa siihen, kuinka pitkän matkan putki kestää, eli mitä suurempi datakeskus on, sitä kauemmas lämpöä teoriassa kannattaa viedä. 

Esimerkiksi viime aikoina uutisissa olleen Muhoksen ja Oulun välinen 25 kilometriä on aivan liian pitkä matka, jotta kaukolämpöliitäntä olisi realistinen. Silloin sinun kannattaa tutkia muita mahdollisia paikallisia hukkalämmön hyödyntäjiä, kuten kasvihuoneita ja vesiviljelyä.


Kuka ohjaa datakeskusinvestointeja oikeisiin paikkoihin?

Tällä hetkellä investointeja ohjaavat käytännössä kunnat kaavoituksellaan sekä kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka kertoo, milloin ja mistä liittymän voi saada. Kantaverkkoyhtiön tehtävä on sähköverkko, joten sen ratkaisuissa hukkalämmön hyötykäyttö ei ole mukana. 

Sähköä on hyvin saatavilla parhaiten mm. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Siksi investoinnit hakeutuvat sinne helpommin kuin etelään, jossa verkko on ruuhkaisempi, mutta hukkalämmölle olisi enemmän käyttökohteita. 

Kaavoittava kaupunki on avainasemassa, koska energiayhtiöt ovat pääosin kuntien tai kaupunkien omistuksessa tai ohjauksessa. Kun kaupunki haarukoi tonttimaata datakeskukselle, sen kannattaa samalla katsoa oman energiayhtiönsä lämmöntarvetta.

Pääkaupunkiseudun suurissa datakeskushankkeissa ehtona oli, että merkittävä määrä hukkalämpöä otetaan talteen, ja paikka oli suhteellisen lähellä kaukolämpöverkkoa. Kaikkien kuntien olisi hyvä vaatia samaa omissa hankkeissaan ja valtakunnallisesti hankkeita kannattaisi ohjata sinne missä kaukolämpöverkotkin sijaitsevat. 

Mitä energiayhtiö punnitsee ennen investointia?

Lämpöpumppulaitokseen investoi käytännössä aina lämmön hyödyntäjä, eli kaukolämmön tapauksessa paikallinen energiayhtiö. Kuluttajalle, poliitikolle ja yhteiskunnalle hukkalämpö on helppo valinta. Jos puolestaan johdat energiayhtiön lämmöntuotantoa, tiedät, että investointi on monitahoinen ja voi olla hyvin pienestä kiinni.

Jo aiemmin mainitun etäisyyden lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat:

•    Tuotantoportfolio, sillä kukaan ei halua olla sidottu pelkkään poltettuun energiaan tai pelkkään hukkalämpöön, koska lämpöpumppu sitoo lämmön hinnan sähkön hintaan. Tasapaino on erilainen jokaisessa yhtiössä.
•    Sopimuksen pituus, sillä datakeskusoperaattorit sitoutuvat harvoin pitkiin sopimuksiin, koska niiden liiketoiminta on nopeasyklistä. Energiayhtiölle kymmenenkin vuotta on lyhyt aika, sillä laitosta on vaikea siirtää muualle.


Kajaanissa energiayhtiö Loiste Lämpö Oy tarvitsi portfolioonsa merkittävästi lisää lämpöpumpuilla tuotettavaa kapasiteettia, datakeskukset olivat lähellä ja osapuolet pääsivät sopimukseen, jonka juoksuaika oli uskottava molemmille. Toimitammekin sinne kokonaislämmitysteholtaan yli 30 megawatin lämpöpumppulaitoksen. Jos muihinkin alueen datakeskuksiin suunnitellut investoinnit toteutuvat, datakeskusten hukkalämpö voisi tuottaa yli 80 prosentin osuuden Kajaanin seudun vuotuisesta kaukolämpötarpeesta.


Pienin askel on valmius hukkalämmön talteenottoon


Vaikka energiayhtiötä ei heti löytyisi, datakeskukseen voi rakentaa valmiuden hukkalämmön hyödyntämiseen. Käytännössä se tarkoittaa valmiita liitäntöjä, kuten laippoja, venttiileitä ja putkia, joihin lämpimän veden käyttäjä voi myöhemmin kytkeytyä. 

Kokonaisinvestoinnissa hukkalämmön hyödyntämisen valmiuksien rakentaminen on mitätön erä. Jos kuitenkin datakeskus rakennetaan ilman niitä, liitäntöjen tekeminen jälkikäteen on lähes mahdotonta, koska toiminnan keskeyttäminen maksaisi liikaa. Valmius mahdollistaa myöhemmät investoinnit ja voi synnyttää paikallista yritystoimintaa, esimerkiksi kasvihuoneen, jolle edullinen lämpö on ratkaiseva syy sijoittua alueelle.


Yksi keskustelun arvoinen malli on velvoittaa datakeskusoperaattori osallistumaan hukkalämmön hyödyntämisen investointiin energiayhtiön rinnalla. Tällaisiakin tapauksia on, ja lämpöpumppuinvestointi on kokonaisuuteen verrattuna melko pieni, mutta voi auttaa energiayhtiötä saamaan investoinnille järkevän tuoton.

  
Sijoituspaikka ratkaisee lämmön kohtalon

Palatakseni otsikon kysymykseen, datakeskuksen voi rakentaa väärään paikkaan. Sijoituspaikka on päätös, jota on mahdotonta muuttaa jälkikäteen. Siksi sijoituspaikkoja olisi hyvä tarkastella nykyistä laajemmin ja ottaa mukaan hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet yhtenä kriteerinä sijoituspaikkaa valittaessa. Tämä voisi kaivata koordinointia koko valtakunnan tasolla yksittäisten kuntien sijaan.  

Suunnittelemme ja toteutamme teollisia lämpöpumppulaitoksia datakeskusten hukkalämmön talteenottoon ja ylläpidämme datakeskuksia koko elinkaaren ajan. Jos haluat keskustella tarkemmin hukkalämmön hyödyntämisestä, ota minuun yhteyttä. 

 

Kari Reunanen
Kari Reunanen

Head of Business