Kari Reunanen,

01.07.2026

Kiinteistöt

Datakeskuksista käydyssä julkisessa keskustelussa energiankulutus ja muut haitat vievät usein kaiken tilan. Se on sääli, sillä käynnissä oleva investointiaalto tarjoaa Suomelle harvinaisen laajan taloudellisen mahdollisuuden. Hukkalämmön hyödyntäminen ja muut positiiviset vaikutukset ulottuvat rakennusaikaisia työpaikkoja paljon pidemmälle. Mutta mistä hyödyt konkreettisesti syntyvät ja mitä niiden realisointi vaatii?

Datakeskusrakentaminen on Suomelle harvinainen tilaisuus

Harvoin yksittäinen toimiala tuo mukanaan näin suuren investointiaallon: Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan datakeskushankkeiden kokonaisarvo Suomessa ylittää 24 miljardia euroa.

Jopa neljännes Eurooppaan suunnitelluista datakeskuksista saattaa sijoittua Suomeen. Tämä on järkevää, sillä sähköntuotantomme nojaa vahvasti uusiutuvaan energiaan. Monissa kilpailijamaissa datakeskusten energianlähteinä käytetään vieläkin fossiilisia polttoaineita.

Datakeskushankkeet myös jakautuvat poikkeuksellisen laajasti ympäri maata eivätkä keskity pelkästään kasvukeskuksiin. Pienemmille paikkakunnille tämä voi tarkoittaa sekä uusia pysyviä työpaikkoja että merkittäviä paikallisia vaikutuksia rakentamisen aikana.

Lisäksi datakeskusrakentamisen kustannusrakenne poikkeaa tavallisesta rakentamisesta. Tekninen toteutus ja asiantuntijatyö, kuten LVIS-asennukset, kiinteistöautomaatio ja projektijohto, voivat muodostaa jopa puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Siksi datakeskusrakentaminen työllistää suhteellisesti enemmän suomalaisia talotekniikan, sähköasennuksen ja automaation erikoisosaajia kuin suurin osa muusta rakentamisesta.

Paikallisesta osaamisesta vientituotteeksi

Suomi on datakeskusmarkkinalla myöhäisempi tulokas kuin monet kilpailijamaat, mutta teknisesti olemme vähintääkin samalla viivalla. Ero on enemmän uskottavuuden ja tunnettuuden rakentamisessa kuin kyvykkyydessä.

Niinpä datakeskuksiin liittyy myös palveluvientimahdollisuus. Korkealaatuinen kotimainen toteutus yhdistettynä erityisosaamiseen hukkalämmön talteenotossa ja konesalisuunnittelussa on osaamista, jolle on kysyntää muuallakin. Ensin pitää kuitenkin rakentaa näyttöjä kotona.

Käytännössä kotimaisuusaste syntyy paikallisista kumppanuuksista. Datakeskusrakentaminen on nopeatempoista ja edellyttää lyhyitä alihankintaketjuja ja toimivia yhteistyösuhteita. Caverion toimii yli 40 paikkakunnalla Suomessa, joten paikalliset verkostot ovat kauttamme jo valmiina hyödynnettävissä.

Miten datakeskusten hukkalämpöä voidaan hyödyntää?

Datakeskus on kuin valtava lämpövoimala, jonka tuottama hukkalämpö voidaan hyödyntää alueen muussa energiankäytössä. Hukkalämpö on palvelinsalien laitteiden tuottamaa lämpöä, joka syntyy datan käsittelyn yhteydessä. Yleisin ratkaisu on hukkalämmön ohjaaminen kaukolämpöverkkoon.

Suomessa tästä esimerkkinä toimii Kajaani, jossa Caverion toimittaa Loiste Lämmölle 30 megawatin lämpöpumppulaitoksen. Tukholmassa taas Stockholm Data Parks -hankkeen tavoitteena on, että datakeskukset tuottavat vuoteen 2035 mennessä kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä.

Kaukolämmön lisäksi löytyy muitakin tapoja hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä. Näistä mahdollisuuksista puhutaan Suomessa vielä liian vähän:

• Vesiviljely – Norjan Rjukanissa rakennetaan kirjolohikasvattamoa, joka saa lämpimän veden 800 metrin päässä sijaitsevasta datakeskuksesta. Sama operaattori suunnittelee yhteistyötä myös hummerikasvattajan kanssa, sillä hummeri viihtyy noin 20-asteisessa vedessä. Japanin Hokkaidolla datakeskuksen jäähdytysveden avulla taas kasvatetaan ankeriaita.
  
  
• Kasvihuoneet – Alankomaissa rakennetaan teknologiaa, jolla datakeskukset voivat lämmittää kasvihuoneita. 200 kilowatin datakeskus riittää lämmittämään noin hehtaarin kasvihuoneen ja tuottamaan kymmeniä tuhansia kiloja tomaatteja kuukaudessa ilman lisäenergiaa.
  
  
• Teollisuus – Ruotsin Falunissa suunnitellaan datakeskuksen 10 megawatin hukkalämmön ohjaamista puupellettien kuivaukseen, jolloin propaanikäyttöisistä kuivureista voidaan luopua.
  
  
• Liikuntapaikat – Brittiläinen Deep Green asentaa pieniä datakeskuksia uimahallien yhteyteen ja ohjaa niiden hukkalämmön altaisiin. Pariisin olympialaisia varten rakennetun sisäuima-altaan vettä lämmitettiin osittain datakeskuksen tuottamalla lämmöllä. Suomessakin atNorth lämmittää muun muassa jalkapallokenttiä ja Keskon kauppoja konesalien hukkalämmöllä.

Yhteistä näille kaikille on sama perusasetelma: datakeskus toimii paikallisen ekosysteemin lämpöankkurina – tuottajana, jonka ympärille rakennetaan uutta toimintaa tai tehostetaan vanhaa.


Mitä datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen vaatii?

Datakeskusten tuottama hukkalämpö on tyypillisesti 20–35-asteista. Lämpötila saadaan nostettua teolliseen käyttöön tai kaukolämpöverkkoon sopivaksi riittävän suurilla lämpöpumpuilla.

Investoinnin lämpöpumppulaitokseen tekee käytännössä aina hukkalämmön hyödyntäjä. Datakeskustoimija tarjoaa korkeintaan sijoituspaikkasopimuksen. Kaukolämmön tapauksessa päätöksentekijä on paikallinen energiayhtiö, joka tarvitsee riittävän varmuuden sekä saatavilla olevasta energiamäärästä että toimitusajan pituudesta.

Pohjoismaissa tilanne on lähtökohtaisesti otollinen: olemassa olevat kaukolämpöverkot tarjoavat luontevan vastaanottajan hukkalämmölle. Datakeskukset kannattaakin sijoittaa sinne, missä niiden tuottamaa hukkalämpöä pystytään hyödyntämään.

Käytännön haasteena on toimintalogiikan ero. Datakeskusmaailmassa investoinnit tehdään nopeasti ja maksetaan takaisin ennen teknologian vanhenemista. Hukkalämpöä hyödyntävä liiketoiminta taas perustuu tyypillisesti pitkäjänteisyyteen ja pitkiin sopimuksiin. Näiden kahden rytmin yhteensovittaminen onnistuu parhaiten avoimella keskustelulla.

Hukkalämpöä hyödyntävä ekosysteemi ei synny itsestään

Kun datakeskusten ympärille kootaan paikallisia kumppanuuksia, kotimaista urakointia ja hukkalämmön hyötykäyttöä, tuloksena voi olla kokonaan uudenlainen paikallinen teollinen ekosysteemi.

Se ei kuitenkaan synny itsestään. Datakeskusten rakentamisen ja ylläpidon pitää tapahtua paikallisten yritysten ja osaajien kanssa, ja hukkalämmön mahdollisuudet on huomioitava jo suunnittelupöydällä. Lainsäädäntö, lupaprosessit ja kuntien aktiivisuus ratkaisevat pitkälti sen, jääkö hyöty rakennusvaiheen henkilötyövuosiin vai syntyykö datakeskusten ympärille pysyvää teollista toimintaa.

Investointiaalto on poikkeuksellinen, eikä vastaavaa mahdollisuutta välttämättä tule uudelleen. Korkealaatuinen datakeskusinfrastruktuuri yhdistettynä toimivaan hukkalämmön hyötykäyttöön on sekä paikallisesti merkittävä että potentiaalinen vientituote.

Caverion datakeskusten kumppanina

Caverion suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää datakeskuksia koko niiden elinkaaren ajan ja toimittaa lämpöpumppulaitoksia hukkalämmön talteenottoon. Jos työskentelet datakeskushankkeen parissa ja hukkalämmön hyödyntäminen kiinnostaa, kerron mielelläni lisää – myös siitä, miten paikallinen kumppanuusverkosto saadaan tehokkaasti käyttöön.

Lue lisää: Caverion toimittaa Loiste Lämmölle 30 megawatin lämpöpumppulaitoksen Kajaaniin