Teppo Manninen,

14.04.2026

Kiinteistöt

Uusi energiatehokkuuslaki ohjaa yrityksiä seuraamaan energiankulutustaan aiempaa tarkemmin ja tuo mukanaan velvoitteita esimerkiksi energiakatselmuksiin ja energianhallintaan. Webinaaritallenteella käymme läpi, mitä yrityksiltä edellytetään, miten kiinteistöjen energiatehokkuutta käytännössä parannetaan ja millaisia mahdollisuuksia myös teollisen hukkalämmön hyödyntämiseen liittyy. Koostimme tähän kirjoitukseen webinaarin keskeiset pointit.

Katso webinaaritallenne

1. Ketä uusi energiatehokkuuslaki koskee?

Energiatehokkuuslaki uudistui Suomessa vuoden 2026 alussa EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. Jatkossa yritysten energiakatselmusvelvoitteet määräytyvät energiankulutuksen perusteella, ei enää henkilöstömäärän tai liikevaihdon mukaan.

Jos yrityksen energiankulutus on alle 2 700 megawattituntia vuodessa, uusia velvoitteita ei tule. Kun kulutus ylittää tämän rajan, yritys luokitellaan lain mukaan suureksi yritykseksi.

Suuret yritykset jaetaan kolmen edellisen vuoden energiankulutuksen keskiarvon perusteella kahteen ryhmään, joille on eri velvoitteet:

• Energiankulutus 2 700–23 600 MWh: energiakatselmus neljän vuoden välein
• Energiankulutus yli 23 600 MWh: sertifioitu energianhallintajärjestelmä, kuten ETJ+ tai ISO 50001

Velvoitteiden piiriin tulevien uusien yritysten ensimmäinen energiakatselmus tulee olla tehtynä lokakuuhun 2026 mennessä. Energiavirasto valvoo velvoitteiden toteutumista.

2. Miten energiatehokkuus viedään käytäntöön?

Käytännössä uudet velvoitteet toteutetaan energiakatselmusten ja jatkuvan energiajohtamisen kautta.

Energiakatselmus on arvio yrityksen energiankäytöstä. Siinä selvitetään, mihin energiaa kuluu, ja tunnistetaan toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

Katselmukseen sisältyy myös kohdekatselmuksia, joissa yksittäisiä kiinteistöjä tai toimintoja tarkastellaan tarkemmin. Katselmukset tekee aina sertifioitu energiakatselmoija.

Kun energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa, yritykseltä edellytetään energianhallintajärjestelmää. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa energiajohtamista, jossa asetetaan tavoitteet energiankulutuksen ja kustannusten hallintaan, määritellään toimenpiteet sekä seurataan ja arvioidaan tuloksia.  

3. Missä piilee kiinteistöjen suurin säästöpotentiaali?

Rakennusautomaatio on keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa. Se on myös lakisääteinen vaatimus silloin, kun kiinteistön lämmitysjärjestelmän teho ylittää noin 290 kilowattia. Rakennusautomaation avulla voidaan seurata ja ohjata esimerkiksi ilmanvaihtoa, olosuhteita ja energiankulutusta.

Ilmanvaihto onkin yksi kiinteistön suurimmista energiaa kuluttavista järjestelmistä. Se voi muodostaa noin puolet kiinteistön lämmitysenergiasta, ja sen osuus on merkittävä myös kiinteistön sähkönkulutuksessa.

Kun ilmanvaihtoa säädetään tarpeen mukaan, energiankulutus vähenee merkittävästi. Ilmamäärän pienentäminen 20 prosentilla voi esimerkiksi puolittaa puhaltimien sähkönkulutuksen. Olosuhteiden, kuten ilmanlaadun, hiilidioksiditason ja kosteuden, on kuitenkin pysyttävä vaatimusten mukaisina.

Käytännössä energiatehokkuutta parannetaan kiinteistöissä esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

• rakennusautomaation modernisointi
• ilmanvaihtokoneiden ja puhaltimien uusiminen
• valaistuksen uudistaminen ja ohjaus
• lämpöpumppuratkaisut

Pelkkä uusiin järjestelmiin investointi ei kuitenkaan riitä. Järjestelmät vaativat säätöä ja seurantaa käyttöönoton jälkeen – vasta silloin luvatut säästöt toteutuvat käytännössä.

4. Miten teollisuuden hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön?

Teollisuudessa syntyy merkittäviä määriä hukkalämpöä, jota ei hyödynnetä. Arvioiden mukaan Suomessa jää käyttämättä noin 130 terawattituntia energiaa vuodessa. Se on lämpöä, joka päätyy savupiippuihin, viemäreihin tai jäähdytysprosessien kautta ilmaan.

Hukkalämpöä syntyy useista eri lähteistä, kuten

• teollisesta jäähdytyksestä ja kompressoriprosesseista
• savukaasuista ja poistokaasuista
• prosessi- ja jätevesistä
• lauhdelämmöstä ja tuotantoprosesseista
• datakeskuksista ja muista jatkuvista sähkölähteistä.

Keskeinen teknologia hukkalämmön hyödyntämisessä on lämpöpumppu, jolla matalalämpöinen energia nostetaan käyttökelpoiseen lämpötilaan ja hyödynnetään esimerkiksi lämmityksessä, käyttövedessä tai teollisuuden prosesseissa.

Hukkalämmön hyödyntäminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan kokonaisuus, joka täytyy integroida osaksi koko tuotantoa ja suunnitella kestämään vuosikymmeniä.