Vaaniiko kiinteistösi putkistoissa legionellariski tai muita piileviä ongelmia? Näin vältät ikävät yllätykset

Kiinteistön putkistojen kunto ja käyttövesiverkoston turvallisuus kannattaa selvittää säännöllisesti, jotta mahdolliset vauriot ja legionellan kasvulle otolliset olosuhteet havaitaan ajoissa. Putkiston kuntotutkimus ja legionellan riskikartoitus auttavat tunnistamaan piilevät ongelmat, ehkäisemään ikäviä yllätyksiä ja suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa kustannustehokkaasti.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu pitämäämme webinaarin. Voit katsoa koko webinaarin täältä.

1. Teetä putkiston kuntotutkimus ajoissa

Putkiston sisällä tapahtuvat muutokset eivät aina näy heti ulospäin. Kun putkisto ikääntyy, painaumat, syöpymät ja asennusvirheet voivat heikentää sen toimintavarmuutta, vaikka kaikki näyttäisikin toimivan normaalisti.

Putkiston kuntotutkimus antaa luotettavan kuvan putkiston todellisesta tilanteesta ja auttaa ajoittamaan ja kohdistamaan korjaukset oikein. Sen avulla voidaan välttää sekä liian aikaisin tehdyt saneeraukset että yllättävät hätäkorjaukset.

Suomen LVI-liitto suosittelee kuntotutkimuksen teettämistä noin 25–30-vuotiaille putkijärjestelmille. 

2. Selvitä putkistojen kunto oikeilla menetelmillä

Putkiston kuntotutkimus voidaan tehdä kiinteistön seuraaviin putkistojärjestelmiin: viemäreihin, salaojiin, käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin sekä sprinkleriputkistoihin. Tutkimus on lähtökohtaisesti rakenteita rikkomaton, eikä se aiheuta vesi- tai viemärikatkoja.

Viemärit ja salaojat kuvataan työnnettävällä kameralla. Kuvaus paljastaa painaumat, kertymät, rakenteelliset vauriot sekä tekniset poikkeamat, kuten väärät kaadot tai asennusvirheet, jotka voivat aiheuttaa vuotoja ja tukoksia putkistossa. Kameralla voidaan tarkastaa tontti-, pysty- ja pohjaviemärit sekä tarvittaessa yksittäisiä haaroja, jos tietyssä kohdassa on havaittu ongelmia.

Käyttöveden, lämmityksen, jäähdytyksen ja sprinklerijärjestelmien metallisissa putkissa käytetään läpivalaisua, sillä paineellisia putkia ei kuvata työnnettävällä kameralla. Myös metallisia viemäreitä voidaan kuvata läpivalaisemalla. Menetelmä auttaa kartoittamaan putkiston todellisen rakenteellisen kunnon ja mahdolliset syöpymät.

3. Tunnista legionellan syntyyn vaikuttavat olosuhteet

Legionella on vesistöissä ja maaperässä luontaisesti esiintyvä bakteeri, joka viihtyy erityisen hyvin haaleassa, seisovassa vedessä. Legionella ei tartu ihmiseen juomavedestä, vaan vesihöyryn mukana. Siksi riski voi nousta erityisesti tiloissa, joissa vettä leviää ilmaan sumuna, kuten suihkutiloissa ja kylpylöissä. Lisäksi se on aiheuttanut epidemioita ilmastointilaitteiden välityksellä. Hengitysteihin joutuessaan bakteeri voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen tai Pontiac-kuumeen.

Legionellan lisääntymiselle otollisin lämpötila-alue on noin 20–45 °C. Uusissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden tuleekin olla 55–65 °C, ja vanhemmissa kiinteistöissä vähintään 50 °C. Kylmän veden lämpötilan tulee olla alle 20 °C.

Riski kasvaa, jos vesi pääsee seisomaan putkistossa. Näin voi tapahtua käyttämättömissä linjoissa, harvoin käytettävissä hanoissa tai putkiston osissa, joissa lämpötilat pääsevät tasaantumaan ristikytkentöjen tai puutteellisen eristyksen vuoksi.

4. Teetä legionellan riskikartoitus

Legionellan riskikartoitus alkaa putkistopiirustusten ja kiinteistön lähtötietojen läpikäynnillä. Sen jälkeen tehdään kierros rakennuksessa ja tarkistetaan, vastaavatko asennukset suunnitelmia ja onko verkostossa riskikohtia, kuten käyttämättömiä linjoja tai lämmönluovuttimia. Tarvittaessa käyttövedestä voidaan ottaa näytteitä, jos legionellaa epäillään.

Kartoituksen tuloksena syntyy raportti riskiluokituksineen ja toimenpidesuosituksineen. Näin kiinteistönomistaja saa selkeän kokonaiskuvan tilanteesta ja tietää, miten riskit poistetaan hallitusti ja oikea-aikaisesti.

Vuonna 2020 voimaan tullut EU:n juomavesidirektiivi (2020/2184) velvoittaa tekemään kiinteistön käyttövesijärjestelmän riskien arvioinnin riskialttiisiin kiinteistöihin viimeistään 12.1.2029 mennessä. Velvoite koskee esimerkiksi sairaaloita, hotelleja, hoivakoteja ja muita riskialttiita rakennuksia, joissa oleskelee paljon ihmisiä ja jotka eivät ole asuinkiinteistöjä.

5. Suunnittele kiinteistön toimenpiteet ja ylläpito tutkimustulosten perusteella

Putkiston kuntotutkimus ja legionellan riskikartoitus antavat ajantasaisen kuvan putkiston ja käyttövesiverkoston todellisesta tilanteesta. Tutkimuksista on kuitenkin hyötyä vain, jos niiden pohjalta esitetyt toimenpide-ehdotukset myös toteutetaan.

Kun korjaukset ajoitetaan tutkimustulosten perusteella, kiinteistön pitkäjänteinen ylläpito helpottuu. Näin vältetään turhat saneeraukset ja yllättäviä korjaustarpeita syntyy vähemmän.

Caverionilta saat kaikki tutkimukset yhdeltä kumppanilta

Caverionilta saat sekä putkistojen kuntotutkimukset että legionellan riskikartoituksen saman asiantuntijatiimin toteuttamina. Käytämme omaa tutkimuskalustoa, joka soveltuu kiinteistöjen erilaisiin putkistojärjestelmiin.