Riku Mandelin,

18.09.2026

Infrastruktuuri

Lapin Kansassa nostettiin esiin huoli siitä, riittävätkö Suomessa resurssit datakeskusten rakentamiseen ja asentamiseen. Lisää koulutettua työvoimaa kyllä tarvitaan, mutta kokemuksemme kentältä ei puolla tarvetta ulkoistaa työtä kokonaan ulkomaille. Esimerkiksi Kouvolan datakeskustyömaalla työskentelee tällä hetkellä Caverionin johdolla 500 kotimaista asentajaa ja toimihenkilöä. Ratkaisevaa on, miten työvoiman resursointi suunnitellaan ja organisoidaan.

Työvoimaa löytyy, kun sitä haetaan koko maasta

Datakeskusbuumin merkittävimpiä hyötyjä Suomelle on sen merkittävä työllistävä vaikutus. Alan arvion mukaan datakeskusten rakentaminen voi tuottaa kumulatiivisesti jopa 45 000 henkilötyövuotta 2030 mennessä. Jos Suomella ei ole tarjota osaavaa työvoimaa noita työvuosia tekemään, hyödyt valuvat ulkomaille. Niinpä työvoiman resursointi on hyvin tärkeä tekijä datakeskusten rakentumisessa.

Alueelliset erot käytettävissä resursseissa ovat suuria, ja varsinkin Pohjois-Suomessa datakeskushankkeissa tarvittavaa työvoimaa on vähemmän. Jos jättihankkeen resursointia katsoo pelkästään maakunnan sisältä, tilanne voi näyttää lohduttomalta. Koko maan mittakaavassa tekijöitä kuitenkin löytyy, kun esimerkiksi perinteinen teollisuus on supistanut toimintojaan.

Koulutuspaikkojen lisääminen auttaa resurssipulaan, mutta ei ole järkevää kouluttaa yhdelle paikkakunnalle enempää tekijöitä kuin mitkä pitkän aikavälin tarpeet ovat. Fiksumpaa on tarvittaessa tuoda työvoimaa muualta Suomesta, kun paikalliset kädet ja jalat eivät hankkeeseen riitä. Olemme esimerkiksi juuri luovuttamassa Rovaniemellä suurta hanketta, jossa iso osa tekijöistä tuli ympäri Suomea.

Kun työntekijät liikkuvat hankkeiden mukana ja työtä on jatkuvasti tarjolla, paikkakunnan työvoimatilanne ei ratkaise hankkeen kohtaloa. Valtavaa datakeskusinvestointia ei tarvitse perua tai lykätä, koska ei löydy tekijöitä.

Kotimainen työvoima on muutakin kuin tekijöitä

Tilanne on rakennusalalle uusi kun datakeskushankkeissa talotekniikan osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on huomattavasti suurempi kuin itse rakentaminen.   

Ulkomaisen työvoiman etuna pidetään usein työn rytmitystä. Kahdella ryhmällä, jotka tekevät esimerkiksi kymmenen päivää putkeen ja pitävät kymmenen päivää vapaata, työmaa pyörii tauotta. Sama toki onnistuu kotimaisellakin väellä, kun työ organisoidaan niin ja siitä ollaan valmiita maksamaan tekijälle työehtosopimusten mukaan. Kyse on siis ennen muuta maksuhalukkuudesta. Ei siitä, ettei tekijöitä olisi.

Kotimaisuudessa on myös etuja, jotka eivät näy tarjoushinnassa. Suomalainen tekijä tuntee suomalaisen lainsäädännön ja määräykset paloturvallisuudesta työturvallisuuteen. Siksi Kouvolassakin työllistämme laajaa paikallista kumppaniverkostoa: suunnittelutoimistoja, logistiikkaa, nostopalveluita ja paljon muuta.

Pullonkauloja on, ja moni niistä on materiaalipuolella

Työvoima ei ole ainoa asia, joka voi viivästyttää datakeskushanketta. Kun datakeskuksia rakennetaan kiivaasti muuallakin, monien materiaalien ja komponenttien saatavuus on heikko.

Näitä pullonkauloja voidaan ratkaista tilaamalla ajoissa ja ottamalla talotekniikan toteuttaja mukaan hankintojen suunnitteluun jo siinä vaiheessa, kun aikataulua vasta piirretään.

Koulutusta tarvitaan lisää, ja se on hyvä uutinen

Kuten alkuperäisessa artikkelissa mainittiin, koulutuksen aloituspaikkoja on syytä lisätä. Sähköasentajia ja talotekniikan osaajia tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Yhteiskunta sähköistyy joka rintamalla, joten ala on nuorelle turvallinen valinta. 

Sama koskee toimihenkilöitä, ja siellä tilanne on tällä hetkellä jopa tiukempi. Esimerkiksi sähköalan insinöörejä tarvitaan lisää. Megahankkeessa tarvitaan työnohjausta, materiaalien tilaamista, työturvallisuuden valvontaa, aikataulun johtamista, henkilöstöhallintoa, taloutta sekä asiakaskohtaamisia englanniksi. Kielitaitoiset nuoret saavat näissä hankkeissa vastuuta nopeasti.

Kouvolan 500 hengen tiimiimme mahtuu myös paljon uransa alkupuolella olevia harjoittelijoita. Tämän kokoluokan projekti on hyvä kasvualusta, sillä sparraavan ammattilaisen löytää viereisestä huoneesta tai asennusparista. Jokainen valmistunut datakeskus siis samalla toimii kasvualustana uusille datakeskuksen rakentajille.

Meillä Caverionilla on osaajia ympäri Suomen ja kokemusta siitä miten organisoidaan jopa satojen talotekniikan ammattilaisten työ sujuvaksi yhdellä työmaalla.