Kausi 2, jakso 3: Miten digitalisaatio edistää kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Tervetuloa Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa -podcastin toisen tuotantokauden pariin. Tällä tuotantokaudella tulemme hieman laajentamaan katsantokantaa kiinteistöistä myös teollisuuteen. Tulemme siis puhumaan energian tuotannosta ja teollisuuden roolista hiilineutraalin yhteiskunnan edistämisessä. Podcastin juontaa Jaakko Soudunsaari.

Jaakko: Miten digitalisaatio vaikuttaa hiilineutraaliuteen? Aloitimme tähän laajaan aiheeseen syventymisen jo edellisessä jaksossa, jossa puhuimme digitalisaatiosta teollisuuden näkökulmasta. Tässä toisessa jaksossa käsittelemme digitalisaation merkitystä kiinteistöissä. Minä olen Jaakko Soudunsaari ja vieraana minulla on Caverionin Tapio Lajunen ja Harri Paukkeri. Tervetuloa Tapio ja Harri.

Tapio: Mun nimi on Tapio Lajunen, toimin Caverion Suomessa ja vastaan teknologisista ratkaisuista, aihealueena rakennusautomaatio, sähköiset turvaratkaisut, audiovisuaaliset ratkaisut sekä liiketoiminnan kehitys.

Harri: Minun nimi on Harri Paukkeri ja toimin Caverion Teollisuuden puolella. Vastaan digitaalisista ratkaisuista siellä ja toimin siis vahvasti analytiikan, tekoälyn, IoT:n ja automaation parissa.

Mitä digitalisaatio kiinteistössä tarkoittaa?

Jaakko: No niin, jos lähdetään ihan perusasioista liikkeelle, niin mitä se digitalisaatio kiinteistössä oikein tarkoittaa?

Tapio: Mä lähden aika kaukaa, eli lainaan Caverionin konsernijohtajan Jacob Götzschen lausumaa edellisestä liiketoimintakatsauksesta. Caverionin strategian mukaisesti meidän on tavoite saavuttaa kestävää kasvua palvelemalla meidän asiakkaita rakennetussa ympäristössä koko elinkaaren ajan ja tukemalla vihreää siirtymää kohti älykiinteistöjä. Siinä on monta sanaa mitkä on tänä päivänä monien ihmisten huulilla, mutta digitaalisuus on kaiken tämän keskellä.

Ilman digitaalisuutta me ei päästä sinne älykiinteistöön. Jos ajatellaan digitaalisuutta kiinteistön kannalta, niin sanoisin että rakennusautomaatiojärjestelmä on digitaalisuuden alkupiste kiinteistössä. Nykypäivän rakennusautomaatio pystyy etevästi tekemään asioita, kuten säätämään LVIS-prosesseja itsenäisesti, mutta ei nekään toimi itsenäisesti, jos ei niitäkin hiukan vahdi, huolla, hoida ja kehitä myöskin edelleen. Ja nyt kun lähdetään digitaalisuutta miettimään niin automaation lisä palveluilla, kuten esimerkiksi analytiikalla ja muilla tämänkaltaisilla asioilla, niin sillä päästään siihen todelliseen digitaalisuuteen.

Mitä ongelmia se ratkaisee, niin aika paljonkin ongelmia. Sillä päästään eteenpäin. Ongelmiin mitä tulee ratkaista, niin nämä ei ole mitään "ota ja unohda" -järjestelmiä, vaan ne vaatii jatkuvaa työtä, edelleenkehitystä. Automaatiojärjestelmä on ainoa järjestelmä, millä voidaan oikeasti todentaa ja hoitaa ja edelleen kehittää kiinteistössä tapahtuvat asiat.

Mihin digitaalisuutta tarvitaan kiinteistössä?

Jaakko: Siinä pohjustusta. Menitkin vähän jo tuohon että mitä ongelmia digitalisaatio ratkaisee, mutta mihin sitä digitaalisuutta siellä kiinteistössä tarvitaan?

Tapio: Vuosi 2022 oli loistava esimerkki siitä, että kun vuoteen lähdettiin niin kaikkien huulilla oli niinku hiilineutraalisuuden eteenpäin vienti. Sitten alkoi tämä uusi geopoliittinen tilanne. Ja silloin siirryttiinkin energiankulutukseen nopeasti siitä hiilineutraalisuudesta. Vuonna 2021 taas oli kaikkien huulilla pandemia. Ja nyt kun näitä 3 asiaa vertailee vierekkäin, niin oikeastaan samaa asiaa tehdään koko ajan, mutta mitataan vähän niin kuin eri suuretta. Ei voida ikään kuin niukuuttaa asioita, mutta halutaan optimoida. Ja digitaalisuus on ainoa keino millä voidaan optimoida on se sitten energiankulutus. On se sitten hiilineutraalisuuden kasvattaminen ja näiden todentaminen, mutta ennen kaikkea prosessien optimointi, energian käytön minimoiminen niin, että olosuhteet ei kärsi, niin se vaatii digitalisaation.

Plus sitten rakentamisen toimiala on yllättävän konservatiivinen. 100 vuodessa on tapahtunut toki paljon asioita, mutta jos vertaa johonkin muuhun teollisuuden alaan, niin aika hitaasti me edetään. Kyllä digitaalisuudelta täytyy odottaa Asioita kuten esimerkiksi tuotannon tehokkuuden kasvattaminen, laadun parantaminen, Ympäristön huomioiminen paremmin. Ja sitten tietenkin laadun kautta se, että prosessit toimii paremmin. Ihmiset kiinteistössä voi paremmin ja tämän kaltaisia asioita. Mehän vietetään sisällä jossain kiinteistössä valtaosa meidän elämää, niin kyllä se sisäilma on se meille ihmisellekin äärettömän tärkeää.

Jaakko: Eli tulkitsenko oikein, että kun kiinteistön tavoitteet voi olla tietyllä tavalla liikkuva maali, voi tulla muutoksia jotka pakottaa optimoimaan ja viemään kiinteistön toiminta johonkin toiseen suuntaan, niin se vaatii digitaalisuutta siellä taustalla, jotta pystytään optimoimaan siihen oikeaan suuntaan?

Tapio: Se on just noin, eli digitaalisuus auttaa vaihtamaan sitä liikkuvaa maalia nopeasti ja joustavasti. Lisää notkeutta.

Data ja automaatio kiinteistön tukena

Jaakko: Olet maininnut muun muassa rakennusautomaation tässä pariin kertaa. Mitä se digitaalisuus järjestelmätasolla tarkoittaa? Miten rakennusautomaatio siihen liittyy?

Tapio: Tähänkin voi vastata lyhyesti tai pitkästi – vastaan pitkästi mielellään. Jos ajatellaan rakennusta, niin me tehdään siihen se sääsuoja, se kuori, ja se on aika staattista rakentamista. Sitten tuodaan dynamiikkaa sinne, tuodaan talotekniikkaa, ilmanvaihtokanavissa liikkuu ilmaa, sähköjohdoissa sähkövirtaa ja vesiputkissa menee vettä. Automaatiojärjestelmällä saadaan toimimaan niin kun yksi halutulla tavalla, jotta niitten tarkoitus säilyy. Ja automaatiohan lähtee digitalisoimaan sitten tätä kautta kaikkia tapahtumia. Sen välityksellä pystyy mittaamaan ja seuraamaan asioita ja edelleen kehittämään, säätämään. Sitten automaatiojärjestelmään on mahdollisuus liittää erilaisia palveluita, joilla voidaan taas sitä prosessia kehittää. Esimerkiksi analytiikkaa on tämmöinen.

Jaakko: Miten analytiikka auttaa siihen prosessin?

Tapio: Analytiikalla voidaan seurata sen prosessin toimintaa. Sen avulla nähdään, että toimiiko se prosessi optimaalisella tavalla. Ja kun ne prosessit ajan kuluessa vanhenee, niihin saattaa tulla poikkeamia. Nää osaa hälyttää itsestään että hei, että nyt asiat näyttää menevän jollakin tavalla vinoon. Ja silloin kun tähän reagoidaan oikealla tavalla, voidaan esimerkiksi huoltotyö ajoittaa niin että se on kustannustehokasta tehdä – esimerkiksi normaalilla työajalla versus jouluaattona – ja on tarvittavat varaosat saatavilla riittävän ajoissa. Toisaalta käyttäjä ei välttämättä edes huomaa kun on tehty huolto riittävän ajoissa tai korjaava toimenpide riittävän ajoissa, niin ympäristöolosuhteet tai sisäilmaolosuhteet on pysynyt kohdallaan. Se on meidän kaikkien parhaaksi.

Jaakko: Eli kiinteistön huoltoa ja kunnossapitoa voidaan sillä optimoida kyllä. Mites sitten olosuhteet?

Tapio: No olosuhteet pysyisi analytiikan kautta myöskin kunnossa, mutta on ehkä relevanttia seurata niitä myös muilla tavoilla. Caverionilla on tämmöinen digitaalinen alusta kuin SmartView. Sillä saadaan aikaiseksi reaaliaikainen näkymä roolin mukaisesti, elikkä esimerkiksi talousjohtajalle voidaan näyttää lukuja ja kiinteistöpäällikölle esimerkiksi energiankulutusta – heille relevantteja asioita. Voidaan seurata huolto ja ylläpito prosesseja reaaliaikaisesti, liittää tähän talokirja eli huoltokirja ja pitää siellä digitaalisessa muodossa kaikkia asioita mitä on. On tietysti olemassa myös muita järjestelmiä, mutta tästä paketista löytyy oikeastaan kaikki tarvittavat asiat kiinteistön hoitoon, huoltoon ja ylläpitoon - nopea ja läpinäkyvä järjestelmä.

Jaakko: Eli se ei vielä riitä, että sitä dataa on, vaan täytyy miettiä, että miten sitä dataa eri ihmisille esitetään.

Tapio: Joo, se on just niin, että tietenkään kaikki data ei ole kaikille meistä relevanttia, vaan että sekin on jonkun näköistä resurssiviisautta, että ihmiset saa sen roolinsa mukaisen näkymän eteensä ja osaavat sitten hyödyntää sitä mahdollisimman järkevästi. Kyllä se on sitä tehokkuutta mitä me tulevaisuudessa tarvitaan.

Miten digitalisaatiota voidaan lähteä hyödyntämään?

Jaakko: Miten kiinteistön toiminta tai käyttö, miten se muuttuu tai pitäisi muuttua, jotta digitaalisuudesta saadaan kaikki hyöty irti?

Tapio: Mä haluan korostaa, että perusprosessit elikkä pumput täytyy pyöriä oikein päin ja prosessit täytyy toimia oikein ja näin poispäin, ja jollain tätä täytyy valvoa. Mutta sitten kaikki tieto mitä aikaisemmin on ollut mapeissa tai ruutupaperiarkeilla niin pitäisi olla helposti käytettävissä ja hallittavissa. Yksi esimerkki tästä olisi varmaan digitaalinen avainten hallinta. Kaikissa kiinteistöissä on valtava määrä lukkoja ja lukitusjuttuja ja pitää hallita, että kenellä on pääsy mihinkin tilaan, miten tätäkin avainta hallitaan. Niin tämmöinen EasyKey -digitaalinen avainten hallinnan palvelu vastaa siihen kysymykseen, että missä mikäkin avain on, miten niitä luovutetaan oikeille ihmisille, kenelle ne kuuluu. Miten tätä prosessia voidaan tehdä virheettömästi ja miten voidaan tietotekniikkaa tämmöiseen hyödyntää. Halutaan laatua, varmuutta, kustannustehokkuutta.

Jaakko: Miten sä Tapsa sitten näet että – otetaan kiinteistö A tai kiinteistö B – niin miten sitä digitalisaatiota lähtee siellä kasvattamaan tai rakentamaan?

Tapio: Euroopan unioni on tässä EPPD-direktiivissä määritellyt tämmöisen SRI:n, eli Smart Readiness Indicator -tutkimuksen, minkä avulla voidaan missä tahansa elinkaaren vaiheessa olevan rakennuksen tai kiinteistön älyvalmius selvittää. Se on hieno tutkimus, siinä otetaan kantaa tai siinä katsotaan, että mitkä on sen kiinteistön valmiudet tulevaisuuteen, elikkä voidaan verrata selkeästi kiinteistöä A ja B, että kumpaan pitää ja kannattaa investoida, ja siellä katsotaan tällaisia juttuja, että minkä tasoinen rakennusautomaatiojärjestelmä siellä on. Onko riittävästi mittauspisteitä oikeassa paikassa? Onko siellä esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä tietty määrä, mikä pitää olla suhteessa kiinteistön käyttäjiin?

Se on siis selkeä tutkimus, millä voidaan todentaa kiinteistön älyvalmiutta suhteessa tulevaisuuteen ja sitten vertailla kiinteistöjä keskenään. Ja kun se tulee kerran Euroopan unionin direktiiveistä niin samankaltaista tutkimusta kaikissa EU:n maissa voidaan tehdä, että jos ajatellaan vaikka kansainvälisiä kiinteistönomistajia, niin hehän voivat sitten vertailla kiinteistöjään, jota omistavat esimerkiksi vaikka Suomessa, Ruotsissa ja Belgiassa. Kaikista tulee vertailukelpoinen raportti ja tosissaan kuten sanoin niin me voidaan mennä tekemään se missä tahansa, mihin tahansa kiinteistöön, on se missä tahansa elinkaarensa vaiheessa.

Jaakko: Jos mä haluan kiinteistöstä ja toiminnastani hiilineutraalin, niin kannattaa kehittää sitä kiinteistön älyvalmiutta nimenomaan.

Tapio: Joo, eli se SRI-tutkimus tuottaa pisteluvun ja investointiehdotukset, että nyt kannattaa laittaa investoidaan tähän ja tähän asiaan ja sitä kautta se pisteluku nousee näin ja näin. Ja siitä tulee tämmöinen täysin vertailukykyinen luku.

Jaakko: Jos miettii, että sulla on paljon kokemusta erinäköisistä kiinteistöistä, niin mikä on sun mielestä ollut paras konkreettinen esimerkki, minkälaista muutosta digitaalisilla ratkaisuilla on saatu aikaan?

Tapio: Laaja kysymys siinä mielessä, että muistetaan se, että haasteet muuttuu koko ajan. Prosessin pitää olla kunnossa, että voidaan digitaalisuudella sitä parantaa. Energiankulutus ja sen hallinta on ihan keskeisiä juttuja. Se kun energiankulutus pysyy kurissa, vaikuttaa suoraan sinne hiilineutraalisuuteen. Eli mitä vähemmän kulutat, tai optimoit sen energiankulutuksen, niin se sen hiilineutraalimpi kiinteistö se sitten loppuviimein on. Toki riippuen tietenkin käytettävästä energiasta. Mutta mitä paremmat olosuhteet siellä kiinteistössä on, niin sen paremmin viihtyvät ihmiset siellä sisällä. Esimerkiksi toimisto ja liikerakennuksessa niin sen tyytyväisimmät vuokralaiset siellä on, että kyllä se on, voidaan sanoa tårta på tårta, että mitä paremmin kaikki asiat on kunnossa niin sen parempi asiakaskokemus saadaan aikaiseksi.

Jaakko: Mua kiinnostaa, että mitä sellaisia niinku löydöksiä jotka johtaa toimenpiteisiin niin voidaan tehdä, tai löytää tuosta datasta mitä kiinteistössä kerätään?

Tapio: Hyviä esimerkkejä on Caverionin omat elinkaarikohteet elikkä kohteet missä me on tehty koko projekti ja me hoidetaan niitä esimerkiksi 25 vuotta. Me ollaan niihin istutettu omaa analytiikka, seurataan sitä prosessia koko ajan, ja kun se on meidän vastuulla se talotekninen toteutus, niin myöskin sitten omilla rahoilla sitä korjataan. Analytiikka auttaa meitä säästämään ja kehittämään omia prosessejamme eteenpäin. Silloin se on hyvä esimerkki meidänkin asiakkaille, että kun me itse sitä käytetään ja hyödytään siitä itse, niin myös asiakas saisi sitten tämmöistä ratkaisusta ihan varmasti sekä taloudellisia säästöjä itselleen, mutta myöskin näitä imagollisia asioita, brändillisiä asioita, että hei, meidän kiinteistöt on älyllisesti niin korkealla tasolla, että he pystyy vastaamaan sekä tämän päivän että tulevaisuuden haasteisiin.

Kohti hiilineutraaleja kiinteistöjä

Jaakko: Mainitsitkin tuossa tulevaisuuden haasteet, niin millaisia digitaalisia ratkaisuja kiinteistöihin on kenties vielä tulossa, tai jotka edistävät esimerkiksi hiilineutraalisuutta, joita ei ole vielä laajasti käytössä?

Tapio: Kyllä ne liittyy aika pitkälti uusiutuvaan energiaan. Aurinko varmasti, aurinkopaneeleja tulee lisää, aurinkosähköä tullaan käyttämään hyväkseen enemmän. Maalämpöä, erilaisia integroituja järjestelmiä. Lähdetään osaoptimoimaan komponentteja, että ne kuluttaa esimerkiksi sähköä paljon vähemmän. Kiinnitetään paljon enemmän huomiota laitevalintoihin, että miten laitteet on valmistettu, onko ne tehty kestävästi. Kulutukset on niin matalia kuin mahdollista. Pidetään laitteita päällä se aika vaan kun tarvitsee, ja se on sitä pienten osien optimointia ymmärtäen sitten se iso konteksti mihin tää kaikki liittyy.

Dataahan on nyt jo kiinteistöstä valtavasti saatavilla: sen parempi hyväksikäyttö ja sitten sillä tiedolla johtaminen. Ja se ei ole koko kiinteistön kannalta yhden nurkan osaoptimointia vaan siinä ymmärretään tai tulee ymmärtää sen koko kiinteistön merkityksellisyys. Sitten kun halutaan todella isoa vaikuttavuutta niin sitten ruvetaan puhumaan tietysti jo kokonaisesti kaupunginosista tai jopa kaupungeista.

Jaakko: Missä mielessä kokonaista kaupunginosista tai kaupungeista?

Tapio: No esimerkiksi tää, että ruvetaan digitaalisuuden avulla energiankulutusta ohjaamaan. Mitä isompi esimerkiksi sähkömarkkinassa, kysynnän joustossa, niin mitä isompi se on se assetti mihin sitä suunnataan, sitä kysynnän joustoa, niin sen isompi merkitys sillä tulee olemaan. Sitten tietysti esimerkiksi kaukolämmön hukkalämmön hyväksikäyttö, erilaisissa ratkaisuissa sillä on tosi iso merkitys jatkossa, että esimerkiksi jos naapurissa on supermarketti, minkä jäähdytyslaitteet tuottaa huikean määrän lämpöenergiaa, niin sehän tulisi ohjata sitten naapurissa olevan uimahallin uima-altaan lämmitykseen. Kaikki lämpö tai kaikki energiamuodot tulisi käyttää mahdollisimman pitkälle hyväksi. Erilaiset automaatiojärjestelmät, mitkä sitten taas on digitaalisia, ja muut mittausjärjestelmät, digitaalisuuden avulla. Se on ainoa keino tehdä sitä asiaa. Erittäin keskeinen.

Jaakko: Eli mahdollistaa jäljitettävyyden kaikkeen toimintaan.

Tapio: Joo, se mahdollistaa. Se mahdollistaa itse sen prosessin, sen ohjauksen, ylläpidon ja huollon edelleen kehityksen ja erityisesti sen todentamisen ja reagoinnin niihin poikkeamiin.

Kysyntäjousto kiinteistöissä

Jaakko: Puhuitkin tuossa äsken tulevaisuudessa. Ja yks tunnistettu haaste siellä kenties liittyy sähköön ja erityisesti se varastointiin, kun tiettyinä hetkinä sitä tarvitaan enemmän kuin toisina hetkinä. Ja mua kiinnostaa nyt, että miten sähkön varastointi ja säätövoima voisivat hyötyä kenties digitaalisista ratkaisuista sekä kiinteistöjen että teollisuuden puolella. Millaisia ongelmia siinä on ja miten niitä voisi ratkaista? Tuleeko mieleen jotain esimerkkejä?

Tapio: No ongelmista on helppo lähteä siinä mielessä, että tänä päivänä vielä investoinnit on kohtuu korkeita. Sähkö ei ehkä maksa sitten tarpeeksi, että investointiin ei vielä haluta lähteä tai se on harvinaisia. Esimerkiksi Euroopassa on aika yleistä että siellä on joka paikassa tämmöisiä kontteja missä on akusto ja mihin säilytetään energiaa, ja paljon energiapuistoja, mitä kautta otetaan energiaa talteen.

Ehkä nyt sähköistyvän autoilun kannalta Suomessakin semmoiset tulee yleistymään ja perinteiset pelto-huoltoasemat missä on mittarikentät ja muut, niin voisiko meidän tulevaisuus olla sellainen, että siellä olisikin aurinkokenttä, isot pikalaturit mitkä lataisi näitä sähköautoja ja ne olisi erikoistuneita siihen. Mun mielestä on helppo kuvitella se ratkaisu että kun vertaa näihin mittarikenttiin, niin nyt ne vaan korvattaisi sitten teholatureilla. Sitähän tää sähköistyvä maailma vol 2 tarvitsee.

Jaakko: Eli autojen akkuja hyödynnetään myös siihen kuorman tasaamiseen.

Tapio: Joo, se on itse asiassa aika hieno ajatus esimerkiksi omakotitaloasujalle, että olisikin talon katolla ne paneelit ja sitä sähköautoa ladattaisi silloin kun aurinko paistaa ja sitten se sähköauto pystyisikin sitten antamaan pimeään tai sateiseen aikaan sitä energiaa takaisin tänne talon hyväksi. Ja tätähän voisi isommalla skaalallakin miettiä että nyt kun Tappara juuri voittanut jääkiekon Suomen-mestaruuden – onnea sinne Tampereelle – niin esimerkiksi tämmöisissä tapahtumissa, kun jäähallihan vaatii paljon energiaa toimiakseen, niin ihmiset kun tulevat sähköautolla sinne parkkipaikalle niin nehän voisi saada vaikka huojennusta lippumaksusta jos ne antaa sähköenergiaa sähkö-Teslastaan sinne jäähalliin hyväksi. Ja sitten ladattaisiin niitä taas aurinkoisena päivänä takaisin, kun pelithän on iltaisin.

Jaakko: Joustavuutta suuntaan jos toiseen.

Tapio: Paljon on kehitettävää, saa nähdä mitkä ajatukset tulee menemään läpi. Jotkut näistä menee vielä.

Sähkön varastointi teollisuudessa

Jaakko: Entäs miltäs teollisuuden puolella näyttää että sama ongelma tai haaste?

Harri: Joo, siellä on paljon hyviä mielenkiintoisia uusia teknologioita kehityksessä ja testattavana, pilotoitavana. Erityyppiset lämpö- ja sähköakut, mihin sitten pystytään varastoimaan. Esimerkiksi lämpöakulla ihan maaperään varastoidaan lämpöä, tai veteen. Tai sitten taas sähkö, niin tällaiset akustot ja ultra-superkondensaattorit, pystytään sinne varastoimaan. Toisaalta oli mielenkiintoinen, taisi olla eilen uutisissa, että Kemijoki Oy nyt tekee semmoista isoa investointia, mahdollisuuksia selvittää tämmöisiin pumppuvoimalaitoksiin, joissa sitten varastoidaan potentiaalienergiaa niin, että pumpataan vettä silloin kun on sähköä paljon tarjolla ja ylituotantoa. Sitä pystytään sitten hyödyntämään siihen, että pumpataan vettä yläaltaaseen ja sitten kun sitä tarvitaan, niin sitten turbiinin läpi sieltä ohjataan. Mielenkiintoinen uusi mahdollisuus kanssa siihen varastointiin.

Jaakko: Tuulisina öinä varmaan pumpataan ja ja sitten sateisina päivinä arkipäivinä sitten puretaan sitä.

Tapsa: Kyllähän tää koko markkina vaikuttaa siltä, että tarvitaan sitä notkeutta ja joustavuutta, ja tosissaankin niin kuin Harri sanoo niin kyllä siinä varastoinnilla olisi kysyntää, että saataisiin se sitten hyötykäyttöön oikeassa ajassa.

Jaakko: Varastointiratkaisut toivottavasti tässä kehittyy ja niidenkin ohjaamiseen varmasti tarvitaan paljon erinäköisiä digitaalisia ratkaisuja. Kiitoksia vierailusta, Harri ja Tapsa.

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on Caverionin podcast, jossa puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta kiinteistöissä ja teollisuudessa, eli siellä missä iso osa päästöistä syntyy. Muista tilata podcast omasta podcast-sovelluksestasi niin saat aina tiedon, kun uusi jakso julkaistaan. Jätä myös arvostelu tai lähetä palautetta, kysymyksiä ja vaikkapa toiveita tulevista vieraista osoitteeseen podcast at caverion.com.