Rahoitusasema kesäkuun 2019 lopussa

Caverionin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 103,6 (62,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 128,3 (72,4) milj. euroa kesäkuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,9 prosenttia. Noin 39 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, noin 58 prosenttia pääomamarkkinoilta ja noin 3 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 3,3 milj. euroa korollisista rahoituslainoista erääntyy maksettavaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 134,3 milj. euroa kesäkuun 2019 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 262,6 milj. euroa.

Konsernin nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 24,7 (10,2) milj. euroa kesäkuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 158,9 milj. euroa. Velkaantumisaste oli 77,3 (3,9) prosenttia ja omavaraisuusaste 20,8 (28,2) prosenttia kesäkuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 12,0 prosenttia ja omavaraisuusaste 24,0 prosenttia.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Caverion laski liikkeeseen uuden 75 milj. euron kiinteäkorkoisen ja vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 28.3.2023 sekä teki myös vapaaehtoisen käteistarjouksen 16.6.2017 liikkeeseen laskemastaan 100 milj. euron hybridilainasta. Nelivuotisten velkakirjojen kiinteä vuotuinen korko on 3,25 %. Uusista velkakirjoista kerättyjen varojen käyttötarkoituksena oli hybridilainan osittaisen lunastuksen lisäksi yleiset liiketoimintatarpeet ja Caverionin strategian mukaiset investoinnit ja yritysjärjestelyt. Lopullinen hybridilainan takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 33,94 milj. euroa ja hybridilainan jäljellä oleva määrä on 66,06 milj. euroa. Hybridilainan takaisinostohinta oli 101,20 %. Transaktioiden tarkoituksena oli hallita ennakoivasti konsernin velkaportfoliota, pidentää konsernin maturiteettiprofiilia ja alentaa rahoituskustannuksia. Lisäksi Caverion myös uudelleenrahoitti pankkilainansa ja nostamattomat luottolimiittisopimuksensa helmikuun 2019 alussa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Kesäkuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,8x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja, kuten Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvien juridisten ja neuvonantokulujen huomioimatta jättäminen.



Velkojen erääntyminen


Nettovelka


Nettovelan rakenne


Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 59,2 (4,9) milj. euroon tammi-kesäkuussa. Konsernin vapaa kassavirta parani 52,1 (-5,1) milj. euroon.

Konsernin käyttöpääoma parani -80,8 (-57,2) milj. euroon kesäkuun lopussa. Jos ei huomioida Saksan 40,8 milj. euron kartellisakon vaikutusta siirtovelkoihin vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä, käyttöpääoma parani 64,4 milj. euroa. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 502,2 (529,5) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 25,2 (44,0) milj. euroon. Velkapuolella osto- ja osatuloutusvelat laskivat 194,5 (207,4) milj. euroon ja saadut ennakot kasvoivat 196,5 (170,8) milj. euroon. Konsernitasolla käyttöpääoma laski edelleen toisella vuosineljänneksellä. Jos ei huomioida Saksan kartellisakon vaikutusta siirtovelkoihin vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä, käyttöpääoma parani olennaisesti Saksan divisioonassa. Käyttöpääoma kehittyi myös hyvin  Suomen ja Teollisuuden ratkaisuiden divisioonissa edellisvuoteen verrattuna.