Rahoitusasema syyskuun 2017 lopussa

Caverionin rahavarat olivat syyskuun lopussa 18,4 (37,0) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat olivat 159,6 (206,8) milj. euroa syyskuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 1,76 prosenttia. Noin 50 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, noin 38 prosenttia suoraan rahamarkkinoilta ja noin 10 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 89,7 milj. euroa korollisesta velasta erääntyy maksettavaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Konsernin nettovelka oli 141,3 (169,7) milj. euroa syyskuun lopussa.

Caverion Oyj laski 9.6.2017 liikkeeseen 100 miljoonan euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 4,625 prosenttia vuodessa 16.6.2020 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 16.6.2020 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 16.6.2020, nousee kuponkikorko 500 korkopisteellä. Liikkeeseen laskettu hybridilaina vahvisti Caverion-konsernin pääomarakennetta ja rahoitusasemaa. Velkaantumisaste oli syyskuun lopussa 53,2 (81,5) prosenttia ja omavaraisuusaste 27,0 (20,5) prosenttia.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Caverion sopi hybriditransaktion yhteydessä muutoksista lainasopimuksiinsa yhteistyöpankkiensa kanssa. Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 5,0:1 syyskuun 2017 loppuun asti ja tämän jälkeen suhdeluku ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Kovenantin laskennassa käytettävän käyttökatteen laskentaperiaatteita muutettiin syyskuussa 2017 koskien syyskuun lopun kovenantin laskentaa. Syyskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 4,1x.




Velkojen erääntyminen Q3 2017


Rahan lähteet
Korkotyyppi Q3 2017


Nettovelan kehitys Q3 2017


Nettovelan rakenne Q3 2017


Maksuvalmiusreservi Q3 2017

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin vapaa kassavirta oli negatiivinen tammi–syyskuussa, vaikka se paranikin viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Konsernin vapaa kassavirta oli -90,5 (-100,1) milj. euroa. Vapaaseen kassavirtaan vaikutti käyttöpääoman kasvu riskiprojekteissa. Vapaata kassavirtaa paransivat investointien matalampi taso viime vuoteen verrattuna. 

Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli -75,6 (-57,6) milj. euroa tammi–syyskuussa. 

Konsernin käyttöpääoma oli 75,7 (56,1) milj. euroa syyskuun lopussa. Käyttöpääoman kehitys oli myönteistä Suomen, Ruotsin ja Tanska-Norjan divisioonissa. Riskiprojektit sitoivat käyttöpääomaa pääosin Teollisuuden ratkaisujen ja Saksan divisioonissa. 

Osatuloutussaamisten määrä oli syyskuun lopussa 321,1 (331,0) milj. euroa. Myyntisaamisten määrä oli syyskuun lopussa 331,3 (323,6) milj. euroa.