Rahoitusasema syyskuun 2019 lopussa

Caverionin rahavarat olivat syyskuun lopussa 83,4 (18,7) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 125,0 (68,9) milj. euroa syyskuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 3,0 prosenttia. Noin 40 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 60 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 131,3 milj. euroa syyskuun 2019 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 256,3 milj. euroa.

Konsernin nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 41,7 (50,2) milj. euroa syyskuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 172,9 milj. euroa. Velkaantumisaste oli 79,5 (18,9) prosenttia ja omavaraisuusaste 22,6 (30,9) prosenttia syyskuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 19,1 prosenttia ja omavaraisuusaste 26,2 prosenttia.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Caverion laski liikkeeseen uuden 75 milj. euron kiinteäkorkoisen ja vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 28.3.2023 sekä teki myös vapaaehtoisen käteistarjouksen 16.6.2017 liikkeeseen laskemastaan 100 milj. euron hybridilainasta. Nelivuotisten velkakirjojen kiinteä vuotuinen korko on 3,25 %. Uusista velkakirjoista kerättyjen varojen käyttötarkoituksena oli hybridilainan osittaisen lunastuksen lisäksi yleiset liiketoimintatarpeet ja Caverionin strategian mukaiset investoinnit ja yritysjärjestelyt. Lopullinen hybridilainan takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 33,94 milj. euroa ja hybridilainan jäljellä oleva määrä on 66,06 milj. euroa. Hybridilainan takaisinostohinta oli 101,20 %. Transaktioiden tarkoituksena oli hallita ennakoivasti konsernin velkaportfoliota, pidentää konsernin maturiteettiprofiilia ja alentaa rahoituskustannuksia. Lisäksi Caverion myös uudelleenrahoitti pankkilainansa ja nostamattomat luottolimiittisopimuksensa helmikuun 2019 alussa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Syyskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 1,1x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja, kuten Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvien juridisten ja neuvonantokulujen huomioimatta jättäminen.



Velkojen erääntyminen


Nettovelka


Nettovelan rakenne


Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 63,0 (-32,1) milj. euroon tammi-syyskuussa. Konsernin vapaa kassavirta parani 49,6 (-43,9) milj. euroon.

Konsernin käyttöpääoma parani -46,8 (-3,2) milj. euroon syyskuun lopussa. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 513,4 (527,3) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 24,0 (39,9) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 207,9 (178,7) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 184,0 (199,4) milj. euroon. Konsernitasolla käyttöpääoma laski kolmannella vuosineljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Käyttöpääoma kehittyi hyvin Suomen, Norjan, Teollisuuden ratkaisuiden ja erityisesti Saksan divisioonissa edellisvuoteen verrattuna.