Rahoitusasema syyskuun 2018 lopussa

Caverionin rahavarat olivat syyskuun lopussa 18,7 (18,4) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Caverion julkisti 14.6.2018 käynnistävänsä uusien osakkeiden suunnatun osakeannin säilyttääkseen vahvan taseaseman ja strategisen joustavuuden kilpailuoikeudellisen sakon maksamisen jälkeen. Strateginen joustavuus merkitsee Caverionille muun muassa seuraavaa: siirtymistä edelleen kohti Palvelut-liiketoimintaa, tukea strategisille projekteille ja toiminnan kehittämiselle, investointeja digitalisaatioon ja vahvaa kassatilannetta pienehköjen yritysostojen rahoittamiseksi valikoiduilla alueilla palveluissa erityisesti hyvin suoriutuvissa divisioonissa. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut institutionaalisille sijoittajille osakeannin, jossa merkityt 9 524 000 osaketta vastasivat noin 7,36 prosenttia kaikista Yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä välittömästi ennen osakeantia. Noin 17 prosenttia osakkeista allokoitiin kansainvälisille sijoittajille. Osakkeiden merkintähinta osakeannissa oli 6,30 euroa osakkeelta, ja kerätyt varat ennen palkkioita ja kuluja ovat 60 milj. euroa. Osakkeiden merkintähinta oli noin 6,5 prosenttia alhaisempi kuin yhtiön osakkeen päätöskurssi 14.6.2018. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä osakeannin jälkeen on 138 920 092 osaketta ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 135 655 641 osaketta.

Konsernin korolliset velat olivat 68,9 (159,6) milj. euroa syyskuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,64 prosenttia. Noin 87 prosenttia lainoista on pankeilta ja noin 11 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 28,2 milj. euroa korollisesta velasta erääntyy maksettavaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Konsernin nettovelka oli 50,2 (141,3) milj. euroa syyskuun lopussa. Velkaantumisaste oli syyskuun lopussa 18,9 (59,5) prosenttia ja omavaraisuusaste 30,9 (24,8) prosenttia. Caverion Oyj laski 9.6.2017 liikkeeseen 100 miljoonan euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Kesäkuussa 2018 Caverion maksoi tämän hybridilainan 4,6 milj. euron vuosikoron (vuonna 2017 ei koronmaksua).

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Syyskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 1,1x. Caverion sopi lainapankkiensa kanssa kesäkuussa, että Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja neuvonantokulut jätetään huomioimatta käyttökatetta laskettaessa taloudellisen kovenantin (Nettovelat/Käyttökate) laskennan yhteydessä.

 



Velkojen erääntyminen
Rahanlähteet-korkotyyppi-q3-2018




Nettovelka


Nettovelan rakenne


Maksuvalmiusreservi

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä oli -32,1 (-75,6) milj. euroa vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Kassavirtaan vaikutti elokuussa maksettu 40,8 milj. euron Saksan kilpailuoikeudellinen sakko. Lukuun ottamatta kyseistä sakkoa, operatiivinen kassavirta parani merkittävästi 84,3 milj. eurolla viime vuoteen verrattuna, parantuen kaikissa divisioonissa paitsi Tanskassa. Konsernin vapaa kassavirta parani -43,9 (-90,5) milj. euroon.

Kolmannella neljänneksellä konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä oli -37,0 (-37,5) milj. euroa. Lukuun ottamatta Saksan sakkoa, operatiivinen kassavirta parani merkittävästi 41,3 milj. eurolla viime vuoteen verrattuna.

Konsernin käyttöpääoma parani -3,2 (37,0) milj. euroon syyskuun lopussa. Osatuloutussaamisten määrä laski 259,3 (296,1) milj. euroon ja myyntisaamisten määrä 268,0 (317,6) milj. euroon syyskuun lopussa. Vanhoissa erääntyneissä myyntisaamisissa oli myös myönteistä kehitystä viime vuoteen verrattuna. Teollisuuden ratkaisuiden riskiprojekteihin sitoutunut käyttäpääoma jatkoi vähenemistään, ja vastaava trendi oli nähtävissä myös Saksassa kolmannella vuosineljänneksellä. Saksan kilpailuoikeudellinen sakko maksettiin kolmannella vuosineljänneksellä, millä oli vaikutusta käyttöpääoman tasoon toiseen vuosineljännekseen verrattuna.