Rahoitusasema kesäkuun 2020 lopussa

Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2020 (julkaistu 6.8.2020)

Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 30.6.2020. Caverionin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 130,2 (103,6) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 140,1 (128,3) milj. euroa kesäkuun lopussa, ja keskikorko 2,7 (2,9) prosenttia. Noin 36 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 64 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 128,9 (134,3) milj. euroa kesäkuun 2020 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 269,0 (262,6) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 9,9 (24,7) milj. euroa kesäkuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 138,8 (158,9) milj. euroa. Velkaantumisaste oli 72,5 (77,3) prosenttia ja omavaraisuusaste 18,6 (20,8) prosenttia kesäkuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 5,2 (12,0) prosenttia ja omavaraisuusaste 21,2 (24,0) prosenttia.

Caverion nosti 29.4.2020 viisivuotisen 15 milj. euron TyEL-työeläkelainan.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Ulkona ollut 66,06 miljoonan euron 2017 hybridilaina lunastettiin 16.6.2020 täysimääräisesti sen ehtojen mukaisesti.

Vakuudettomaan luottolimiittiin (100 milj. euroa) ja pankkilainaan (50 milj. euroa) liittyvä pidennysmahdollisuus hyödynnettiin kesäkuussa ja niiden erääntyminen siirtyi vuodesta 2022 helmikuuhun 2023.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Kesäkuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,1x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja.

 

velkamaturiteettirakenne_Q22020


nettovelka_ilman_vuokrasopimusvelkoja_Q22020

nettovelka_rakenne_ilman_vuokrasopimusvelkoja_Q22020

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 104,3 (59,2) milj. euroon tammi-kesäkuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 160,7 (169,9) prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta parani 91,0 (52,1) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 85,7 (47,4) milj. euroa.

Huhti-kesäkuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 48,2 (29,1) milj. euroon. Rahavirtaan vaikutti positiivisesti yhteensä 29,6 milj. euron viranomaismaksujen lykkääminen heinä-marraskuulle maksettaviksi. Konsernin vapaa kassavirta parani 45,0 (25,2) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 43,1 (23,9) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma parani -161,3 (-80,8) milj. euroon kesäkuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi hyvin Suomen, Ruotsin, Teollisuuden, Saksan ja Itävallan divisioonissa edellisvuoteen verrattuna. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 488,4 (502,2) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 24,0 (25,2) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 236,5 (196,5) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat 267,0 (234,5) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 189,3 (194,5) milj. euroon.