Rahoitusasema joulukuun 2019 lopussa

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 93,6 (51,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 125,0 (58,1) milj. euroa joulukuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 3,0 prosenttia. Noin 40 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 60 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 136,9 milj. euroa joulukuun 2019 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 261,9 milj. euroa.

Konsernin nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 31,5 (6,9) milj. euroa joulukuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 168,4 milj. euroa. Velkaantumisaste oli 73,6 (2,7) prosenttia ja omavaraisuusaste 21,5 (30,2) prosenttia joulukuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 13,7 prosenttia ja omavaraisuusaste 24,6 prosenttia.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Caverion laski liikkeeseen uuden 75 milj. euron kiinteäkorkoisen ja vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 28.3.2023 sekä teki myös vapaaehtoisen käteistarjouksen 16.6.2017 liikkeeseen laskemastaan 100 milj. euron hybridilainasta. Nelivuotisten velkakirjojen kiinteä vuotuinen korko on 3,25 %. Uusista velkakirjoista kerättyjen varojen käyttötarkoituksena oli hybridilainan osittaisen lunastuksen lisäksi yleiset liiketoimintatarpeet ja Caverionin strategian mukaiset investoinnit ja yritysjärjestelyt. Lopullinen hybridilainan takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 33,94 milj. euroa ja hybridilainan jäljellä oleva määrä on 66,06 milj. euroa. Hybridilainan takaisinostohinta oli 101,20 %. Transaktioiden tarkoituksena oli hallita ennakoivasti konsernin velkaportfoliota, pidentää konsernin maturiteettiprofiilia ja alentaa rahoituskustannuksia. Lisäksi Caverion myös uudelleenrahoitti pankkilainansa ja nostamattomat luottolimiittisopimuksensa helmikuun 2019 alussa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Joulukuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 1,4x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja, kuten hybridilainan käsittely velkana joulukuusta 2019 alkaen sekä Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvien juridisten ja neuvonantokulujen huomioimatta jättäminen.



Velkojen erääntyminen


Nettovelka


Nettovelan rakenne


Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 143,7 (21,6) milj. euroon tammi-joulukuussa euroon ja kassakonversio oli 139,5 prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta parani 74,0 (2,9) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 64,5 (1,4) milj. euroa.

Loka-joulukuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 80,6 (53,7) milj. euroon. Konsernin vapaa kassavirta laski 24,4 (46,8) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 21,4 (46,6) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma parani -100,9 (-54,6) milj. euroon joulukuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi hyvin Suomen, Itävallan, Ruotsin, Teollisuuden ratkaisuiden ja erityisesti Saksan divisioonissa edellisvuoteen verrattuna. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä kasvoi 527,2 (518,9) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 32,6 (31,3) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 216,2 (182,6) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat 269,2 (234,8) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 194,1 (204,4) milj. euroon.