Rahoitusasema syyskuun 2020 lopussa

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2020 (julkaistu 5.11.2020)

 

Velkamaturiteettirakenne Q3/2020


nettovelka_ilman_vuokrasopimusvelkoja_Q3/2020

nettovelka_rakenne_ilman_vuokrasopimusvelkoja_Q3/2020

Rahoitus


Caverionin likviditeettiasema oli vahva ja Caverionilla oli suuri määrä nostamattomia luottolimiittejä 30.9.2020. Caverionin rahavarat olivat syyskuun lopussa 84,8 (83,4) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 140,2 (125,0) milj. euroa syyskuun lopussa, ja keskikorko 2,6 (3,0) prosenttia. Noin 36 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 64 prosenttia pääomamarkkinoilta. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 132,1 (131,3) milj. euroa syyskuun 2020 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 272,3 (256,3) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 55,3 (41,7) milj. euroa syyskuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 187,5 (172,9) milj. euroa. Velkaantumisaste oli 93,8 (79,5) prosenttia ja omavaraisuusaste 19,8 (22,6) prosenttia syyskuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 27,7 (19,1) prosenttia ja omavaraisuusaste 22,7 (26,2) prosenttia.

Caverion nosti 29.4.2020 viisivuotisen 15 milj. euron TyEL-työeläkelainan.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa 15.5.2023 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Mikäli lainaa ei lunasteta takaisin 15.5.2023 koroksi vaihtuu 3 kk EURIBOR lisättynä 7,068 prosentin ja 5,00 prosentin vuotuisilla marginaaleilla.

Aikaisemmin ulkona ollut 66,06 miljoonan euron 2017 hybridilaina lunastettiin 16.6.2020 täysimääräisesti sen ehtojen mukaisesti.

Vakuudettomaan luottolimiittiin (100 milj. euroa) ja pankkilainaan (50 milj. euroa) liittyvä pidennysmahdollisuus hyödynnettiin kesäkuussa ja niiden erääntyminen siirtyi vuodesta 2022 helmikuuhun 2023.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Syyskuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,8x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja.

Kassavirta ja käyttöpääoma

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 76,3 (63,0) milj. euroon tammi-syyskuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 138,2 (177,5) prosenttia. Konsernin vapaa kassavirta parani 60,5 (49,6) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 53,6 (43,0) milj. euroa.

Heinä-syyskuussa konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli -28,0 (3,8) milj. euroa. Rahavirtaan vaikutti koronan takia lykättyjen, yhteensä 22,4 milj. euron viranomaismaksujen maksu kolmannella vuosineljänneksellä. Loput lykätyistä viranomaismaksuista (yhteensä 10,2 milj. euroa) maksetaan tämän vuoden neljännellä vuosineljänneksellä ja ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Konsernin vapaa kassavirta oli
-30,5 (-2,5) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -32,1 (-4,3) milj. euroa.

Konsernin käyttöpääoma parani -94,5 (-46,8) milj. euroon syyskuun lopussa. Käyttöpääoma kehittyi hyvin Suomen, Ruotsin, Teollisuuden, Saksan ja Itävallan divisioonissa edellisvuoteen verrattuna. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä kasvoi 517,1 (513,4) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 25,1 (24,0) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot kasvoivat 236,9 (207,9) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset velat 238,2 (209,1) milj. euroon, kun taas osto- ja osatuloutusvelat laskivat 182,9 (184,0) milj. euroon.