Caverion Blogi

Tulevaisuuden kunta – kiinteistöpalveluiden ostaja vai tuottaja?


Petteri HeinoPetteri Heino, elo 10, 2017

Kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta ja julkisten rakennusten sisäilmaongelmista otsikoidaan lähes viikoittain, mutta lööpit eivät ikävä kyllä ole pelkkää iltapäivälehtien sensaatiohakuisuutta, vaan kuntien korjausvaje todellakin kasvaa jatkuvasti (ROTI 2013). Kuntalain mukaan kunnan toiminnan perustavoitteena on edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella – eli toisin sanoen koululaisella on oikeus puhtaaseen sisäilmaan koulupäivän aikana ja turvalliseen tieverkostoon kotimatkalla – mutta jotta tavoitteen ja todellisuuden saisi entistä paremmin kohtaamaan myös tulevaisuudessa, on osattava katsoa tuttuja ilmiöitä uusin silmin.

Kustannusten hallinta ja ennakointi keskiöön

Kunnilla ja kuntien liikelaitoksilla kuntayhtymät mukaan lukien on omistuksessaan arviolta noin 35 miljoonaa neliötä kerrosalaa, ja omaisuuden arvo lähentelee 40 miljardia euroa, josta noin puolet on palvelukiinteistöjä. Kuntien korjausvelka sen sijaan on arvioitu jopa 2,5 miljardin euron kokoiseksi (Suomen Yrittäjien selvitys 2017).

Tuota korjausvelkaa saadaan kurottua vain pitkäjänteisen toiminnan kautta, ja siksi julkisten kiinteistöjen kustannusten hallinta ja ennakointimahdollisuus nousevat yhä tärkeämmiksi. Tällä hetkellä kuntien välillä on valtavia eroja siinä, miten kiinteistöjen hoito on järjestetty, mutta jatkossa strategian keskiöön on nostettava kuntien taloudelliset resurssit, vanhentuva kiinteistökanta, muuttuvat käyttäjätarpeet sekä palveluiden jatkuvuuden turvaaminen.

Kustannusten hallinta ja ennakointi on mahdollista esimerkiksi tuottamalla uutta rakennuskantaa elinkaarimallilla ja katkaisemalla vanhojen kiinteistöjen korjausvelka kiinteistökehityshankkeilla. Useiden asiantuntijoiden lisäksi myös esimerkiksi pääministeri Sipilä on kertonut pitävänsä allianssi-elinkaarimallia hyvänä ratkaisuna nykytilanteeseen, jossa julkisten rakennusprojektien liian heikko omistajuus nousee helposti ongelmaksi. Olen siis hyvässä seurassa, kun uskon, että Suomen kuntien kiinteistötekniikassa tarvitaan uutta ajattelutapaa. On selvää, että jonkinlainen muutos on joka tapauksessa lähitulevaisuudessa välttämätön, jos kuntien kiinteistöjen tuottavuus halutaan saada nousuun.

Ulkoistaminen mahdollistaa uudet toimintatavat

Kysymys kuuluukin: miksi emme haastaisi yksityisiä toimijoita mukaan kuntien sisäilma- ja korjausvelkatalkoisiin? Kuntien kiinteistöpalveluiden tuottavuutta on mahdollista parantaa huomattavasti yksityisen kiinteistötekniikkasektorin toimintatavoilla. Osassa kunnista osaamista löytyy jo valmiiksi, mutta innovaatiokumppaneille on siitä huolimatta tarve varsinkin isommissa hankkeissa. Toiseksi kiinteistöt teknistyvät jatkuvasti ja uudet teknologiat vaativat aiempaa enemmän teknistä erikoisosaamista, jota yksityisiltä kiinteistötekniikan toimijoilta löytyy. 2000-luvulla kunnat ovat jo ulkoistaneet onnistuneesti paljon sellaisia toimialoja, joita ei aikaisemmin olisi voitu kuvitellakaan ulkoistettavan, esimerkiksi taloushallinto-, tietohallinto-, ruoka- ja siivouspalveluja. Miksi samoja käytäntöjä ei voisi soveltaa kiinteistösektorilla ja teknisessä toimessa?

Ulkoistusprosessia pitää tietenkin pystyä tarkastelemaan myös kriittisesti. Palvelutason mittaaminen ja luottamussuhteen rakentaminen ovat todistetusti menestyneesti ulkoistaneiden palveluyritysten kulmakiviä. Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Ernst & Youngin pohjoismaisen tutkimuksen mukaan yksi onnistuneen ulkoistuksen merkki on hyvin strukturoitu valintaprosessi sekä selkeät tavoitteet, jotka käyvät ilmi tarjouspyynnöstä. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että pikavoittoja tavoittelemalla ei pääse pitkälle: tutkimuksessa hyvin menestyneet yritykset olivat sitoutuneet pitkiin, keskimäärin viiden vuoden sopimuskausiin.

Tehokkuutta kiinteistöpalveluihin

Kunnan näkökulmasta ulkoistaminen on samalla tehostamista, sillä kunta voi näin keskittyä sataprosenttisesti omaan ydinosaamiseensa. Kunnat hyötyvät ulkoistamisesta myös taloudellisesti: tutkimusten mukaan säästöjä karttuu jopa 10–20 % vuodessa. Ulkoistaminen ja yhteistyöverkoston synergiaedut tekevät usein kuntaorganisaatiosta aiempaa joustavamman ja mahdollistavat samalla lähipalveluiden ja työpaikkojen liiketoimintakustannusten alenemisen. Kuntien hallintorutiinit ja -resurssit kevenevät, eikä kuntien pääomakustannuksiin tarvitse enää sitoa kuntien omia varoja. Käyttöomaisuuden investoinnit voidaan tehdä kassavirtaneutraalisti tasetta rasittamatta. Näin saadaan tärkeitä varoja kunnan käyttötalouteen, eritoten sosiaali- ja terveystoimintaan sekä opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Haastan miettimään seuraavaa kysymystä: voisimmeko tulevaisuudessa haastaa omistamisen pitkän perinteen, jos uudella ajattelu- ja toimintatavalla on mahdollista turvata kiinteistösektorille osaava henkilöstö ja hyvät työolosuhteet sekä laadukkaat, kuntalaisten tarpeet täyttävät palvelut?

Myyntijohtaja
Petteri Heino
0505399662


 

Lue myös blogikirjoitukset:

Riskit rakentajan harteille ja kunnan kiinteistöt kuntoon elinkaarimallilla

Puhdas sisäilma on vastuun kantamista

 

Katso alta, kuinka Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus on hyötynyt elinkaari-ajattelusta. Lue lisää projektista täältä.

 

 
 





Lue myös:

EPC on uusi korjausrakentamisen malli julkishallinnon kiinteistöille

Tutustu Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeeseen

Lue Kaivomestarin koulun, urheilu- ja uimahallin elinkaarisopimuksesta


0505399662
0505399662
0505399662

Leave a comment